Mulla on Hornetissa melko väsyneet takalehtijouset. Joustavat käytännössä liikaa ja näinollen takarenkaat ottavat kaariin kiinni ikävästi isommissa kuopissa käytäessä. Pitemmän ajan ratkaisu on coiloverit nykyiskareiden tilalle ja nelilinkit perän kiinnitykseen, mutta nyt parissa viikossa pitäs melkolailla nollabudjetilla kasata lehtijouset vahvemmiksi ja asennella niihin samalla nuo hyllyyn kertyneet uretaanipuslat sekä niputtaa pakan tiukasti (nykyisellään melko löysät joutuen hajonneista taka-nipuista).

Varastosta löytyy toiset jouset jotka tod.näk yhtä väsyneet, elikkäs niitä vois käyttää varaosina.

Lehtiä on alla olevissa 5 joista yksi vanha lisälehti jostain muista jousista, hyllystä löytyivissä 4. Millasen kokoelman näistä kannattaa tehdä että saisi mahdollisimman jäykät lehtijouset (ilman uudelleentaontaa tai investointeja)?

Ymmärtääkseni toimintaperiaate on, että mitä pidempi lehti lisänä niin sitä enemmän joustoa, eli näinollen kuulostaisi loogiselta hyödyntäisin mahdollisimman lyhyitä lisälehtiä (tietty järkeä käyttäen)? Tarkoitus ei ole missään nimessä korottaa perää enempää. Ideoita/ajatuksia? :-?

ei tiijä..mut. eikös pitäs ne molemmat purkaa osiin.. tutkia jos joku jousista on toisessa pakassa käyrempi ja siirtää se pakkaan suoremman paikalle. poistaa ruosteet ja laittaa grafiitti rasvaa väliin ja uudet siteet ja nippuun. (mut tää on vaan arvailua mun omien käsitysten perusteella)

Samanlaista mäkin ajattelin.

Eli jos niissä on vapaana ollessaan havaittavaa eroa, niin niistä valita ne parhaat.

Onko ainevahvuus muuten kaikissa sama ? Paksumpi kai olis jäykempi, jos eroja on.

Useampi lehti tuo lisää kantavuutta, eli jos mahdollista niin lisälehti avuksi toisesta satsista  :-?

Täytyy myöntää, ettei ole tämäkään oikein mun alaa  ;D

Juu, siis kasausperiaate on tuttu, kysymys oli että millasen nipun niistä kasaisi... Miten jousten toimintaperiaate muuttuu jos käytän enemmän pitkiä tai lyhyitä lehtiä? Pläräsin nettiä pari tuntia eilen ja ei oikein löydy aiheesta tietoa kuin tuo mitä viestissäni on...

Kovin montaa lisälehteä en mielellään pistä koska tarkoitus ei ole korottaa perää enempää. Mutta tarkoitus on saada jäykemmäksi, vähemmän joustavaksi.

Ainevahvuus kaikissa sama, selvittelen tässä myös ohessa josko saisin jostain pari 'pakettiauton' hiukan paksumman lisälehden mukaan... Pitää mittailla tänään kun saan kaikki tallille.

Ei taida olla jousituksesta kiinni, jos rengas ottaa kiinni korin rakenteisiin, vaan siitä että on liian suuret renkaat.

Jäykistämällä jousia ei ongelma poistu, vähenee ehkä.

Jousipajoissa jäykistys tehdään lisäämällä, norran (pisin jousi, jossa kiinnityslenkit) mittainen (päät ylettyvät norran  kiinnityspulttien linjalle asti, tai vähän yli),  lisälehti.

Joustoa voi rajoittaa korottamalla korissa olevaa kumivastinetta tai lisäämällä ainetta vastaavaan kohtaan akselissa.

Lehtien päissä olevat kitkapalat vaikuttavat myös jousitusominaisuuksiin, koska lehtijousi itsessään toimii myös iskunvaimentajana.
Toisiinsa nähden liikkuvien pintojen rasvaus poistaa/vähentää iskariominaisuutta ja jousitus lyö pohjaan huomattavan helposti. Eli lisää ominaisuutta mitä tässä yritetään vähentää..

Omasta kokemuksestani voin sanoa, että em. on erittäin epämukava ominaisuus. Taoin ja muotoilin jouset (onnistuu hyvin kylmänä), sitten maalaus ja lopuksi kotelosuoja-aine lehtien väliin kasatessa. Oli virhe laittaa kotelosuoja-ainetta toisiaan hankaaville pinnoille ja kun vastapintana oli vielä muovinen liukupala, niin lopputulos oli järkyttävä. Melko pienessäkin töyssyssä jousitus löi pohjaan ja auton perä ikään kuin putosi alas.

A-V kirjoitti 26.07.10 klo 19:11:30:

............................................................................ ......................... Ymmärtääkseni toimintaperiaate on, että mitä pidempi lehti lisänä niin sitä enemmän joustoa, eli näinollen kuulostaisi loogiselta hyödyntäisin mahdollisimman lyhyitä lisälehtiä (tietty järkeä käyttäen)? Tarkoitus ei ole missään nimessä korottaa perää enempää. Ideoita/ajatuksia? :-?

Lyhyemmän lehtijousen joustomatka on varmasti pienempi kuin pitemmän, mutta tällöin täytyy lähteä lyhentämään koko pakkaa, eli norra myös.

Norra määrää jouston rajat, lisäjouset antavat kantavuutta / jäykkyyttä.

Comanchessa pakan alin lehti on paksuin ja vain vähän kaareva. Ilmeisesti sen tehtävä on estää pakan kääntyminen negatiivisesti kaarevaksi.
Ihmeeesti Comanchen takajouset on pitäneet ryhtinsä, vaikka autolla on ikää jo yli 20 vuotta ja usein on ajettu raskailla kuormilla keula ylpeästi kohti taivasta. 8-)
Aikoinaan Hornetin takajouset taottiin ylös jo 1979, eli 8 vuoden käytön jälkeen ja laitettiin lisälehti. Sen jälkeen se olikin kuin mikäkin kiihdytysauto. No, ainakin oli ajan hengen mukainen. ;D Olisi vaan pitänyt olla isommat nakit takana.
Jousirempan jälkeen etu- ja takajousitus oli kuin eri paria: Mutkaisella ja töyssyisellä asfalttitiellä ajaessa perä oli jäykkä, kun taas keula löllyi ihan eri tahtiin. No, pysyi sillä tiellä kuitenkin. ::)

Mulla ei ole jousissa lainkaan muovi/kumiliukuja välissä ja lisäksi niputuskiinnikkeitä ei ole paikoillaan ja jotain teollisuusvaseliinia pistin väliin joskus vuosia sitten kun nuo kasasin. Näytti sitä vieläkin siellä olevan.

Tuo Simo toi esille ehkä just sen avainasian, eli jouset pohjaa, jolloin lokarit osuu renkaisiin, ehkä sitten ennen pohjauskumia (jonka tarkistan seuraavaksi myös). Tätä ongelmaa mulla ei ollut pitkään aikaan, joten syy ei ole renkaissa (jotka on samat) vaan jousissa. Nyt käytännössä ei voi takapenkillä matkustaa kuin höyhensarjalainen, muutoin saa jarrutella joka monttuun.

Näin näkymin siis pistän tuplana pitkät lehdet (eli leikkaan toisesta norrasta päät pois ja pistän nippuun mukaan lisäksi yhden keskipitkän jäykemmän lehden. Suunnitelmissa nyt myös putsaus, maalaus ja kunnon niputus, ei rasvausta.

Miten tuota taontaa vois harrastaa, ns. kaaren sisäpuolelle oletettavasti? Mietein vain että saankohan enemmän tuhoa kuin hyötyä ensikertalaisena sitä kokeilemaan lähtiessäni... ;D

Jousien taontaa olen itsekin miettinyt...
Comanchessa yhden välilehden päästä pätkä pois. Tähän pitäisi FSJ:n pakasta saada uusi lehti, ja hymyä pitäisi saada lisää, mutta kylmätaonta ei kestä kovin hyvin.
Pihaan notski ja lehti sinne punastumaan vai pitäisikö olla ahjo?

Kommentteja edellisiin:

Jos rengas ottaa kiinni lokariin jousituksen pohjatessa, niin joko kumivaste on pois tai renkaat liian suuret. Tuskin ottaa kiinni minnekään kun laitat alle sinne kuuluvat  185-14" renkaat ;)

Jos jousilehden päissä on reikä (reikiä), niin siellä on ollut kulutuspala.

Kylmänä takomisesta sen verran, että olen korjannut S-muotoisiksi vääntyneet (Moparin 360:n momentilla muoillut) jouset n. 20 vuotta sitten ja ovat tänäpäivänä aivan ok.

Ramblerin jouset takoi aikanaan oikea vanhan ajan seppä ja hänen menetelmänsä  oli lämmittää jouset hiiliahjossa sellaiseen lämpötilaan, että pystyy kintaalla pitämään kiinnni taottaessa.

Punahehkuiseksi lämmityksen jälkeen tarvitaan uudelleen karkaisu.

Tuo kotikonstein kuumana takominen on yleensä päätynyt jousen katkeamiseen, koska syntyy väkisinkin lämpökäsittelyn rajapintoja.

Kylmätaontaa on tehty hyvin tuloksin. Suosittelen. Jos on painava pajavasara, niin hyvä. Tai sitten toinen konsti on rautakanki. Pikkuhiljaa hyvä tulee...

Itse myös harjoittanut jousten taontaa, ja on helppoa hommaa.
Sopivan kokonen alasin ja leka, ja menoks.

Joskus joku kehui, että jos jousta takoo lämpimänä, niin lämpötila ei saisi olla paljoa paria sataa enenmpää (haitallinen asia on just tuo karkeneminen, joka liian suuren lämmittämisen seuraamuksena tulee)
Eli toisin sanoen, se on sama tehdä jo kylmänäkin, ja helpompikin kun ei tarvitse lämmittyksen kanssa pelata ja seurata ettei yli lämpiä.

---

Nuihin lisä lehtiin...
Kun valitsee sopivanlaiset, niin ei perää tarvitse nostaa, tai siis se ei nouse, saat pysymään juuri sillä korkeudella kuin haluat.
Mutta saadaan silti kuorman kanto kykyä, jolloin isommallakaan kuormalla perä ei silti niin helposti painu alas. Se on vain sen lisä lehden kaarevuus profiili valittava sillai, ettei tule nostavaa vaikutusta vaan vasta kuoraman kanssa alkaa ottaan hanttiin...

Mutta äkkiseltään menee kokeilu hommiksi, milloin on hyvä.
Parempi tietysti jos apulehdet olisi paksumpaa tavaraa kuin alkuperäiset, jolloin niillä olisi tuo kantokykykin parempi...
Tasapaksuisilla ero täytyy etsiä muuttelemalla lehden pituuksia ja/tai lisäämällä lehtiä.

Tietysti nopea ensi apu, on katsoa nuo pohjaanlyönti kumit sillai, että kumit ottaa pohjaan ennenkuin renkaat otta kiinni.
Tai oikesti, ei se ole ensiapu, vaan lähtökohtaisesti pohjaan lyönti kumit on juuri sitä varten, että ne ottaa ensin, ennen kuin renkaat ottaa mihinkään.
Eli jousetkin on hyvä laittaa kuosiin, koska on sekin ilkeää, jos montuissa jouset kokoaika pohjaa kumeihin...

juhap kirjoitti 27.07.10 klo 17:11:24:

Tuo kotikonstein kuumana takominen on yleensä päätynyt jousen katkeamiseen, koska syntyy väkisinkin lämpökäsittelyn rajapintoja. Kylmätaontaa on tehty hyvin tuloksin. Suosittelen. Jos on painava pajavasara, niin hyvä. Tai sitten toinen konsti on rautakanki. Pikkuhiljaa hyvä tulee...

Rautakanki voi täräytellä käsille. Tärähtely tekee huonoa käsien verisuonille. Tai ei kai pikkuhomma mitään, mutta jos sitä enempi harrastaa, niin voi haittoja ilmetä. Vanhoilla sepillä tullut veritulppia käsiin, tosin vasta vuosien/vuosikymmenien takomisen seurauksena.

Kun Concordea on katsellut tasaisella alustalla, niin toinen takakulma on hieman roikkunut. Otin osat irti ja on noi jouset ainakin lepotilassa ihan eri paria. Voiko noille tehdä muuta kuin viedä jousipajalle?
http://kuvablogi.com/nayta/prev/img2734435.jpg

takomalla itse,kaikki lehdet samaan kaarevuuteen. kokemusta on noista hornetin jousista,vaatii ison vasaran,alasimen ja kovaa työtä :-X itsellä meni noin tunti per lehti. kasatessa tein uudet siteet vähän vahvemmasta latasta jotka muovasin tiukasti niihin kiinni kuumana taivuttaen.tuli ainakin jäykät.

Millai on luonannu? joko oot kokeillu? Jos itselle tekisin ni laittaisin lisäksi toiset toisiksi pisimmät lehdet. ( ensimmäistä lehteä jossa lenkit päissä ei lasketa). Jospa näin säilyttäs mukavuutensa.

petpi kirjoitti 07.08.10 klo 09:11:30:

Kun Concordea on katsellut tasaisella alustalla, niin toinen takakulma on hieman roikkunut. Otin osat irti ja on noi jouset ainakin lepotilassa ihan eri paria. Voiko noille tehdä muuta kuin viedä jousipajalle? http://kuvablogi.com/nayta/prev/img2734435.jpg

Kun ei ole itsellä taitoa ja uskallusta jousien kylmätakomiseen, niin käytin jouset Tampereen Pajakulma Oy:ssä. Pajakulmassa jousien takominen ja toiseksi pisimmän lehden lisääminen maksoi yhteensä 200 euroa. Lisäksi uudet U-pultit maksoivat  20 euroa kappaleelta. Työ kesti viikon, hyvä palvelu ja lupasivat takoa jouset uudestaan ilmaiseksi, jos auton korkeus ei miellytä. Vallilan takomo olisi ottanut pelkästä takomisesta 200 ja lisälehden kanssa hintaa olisi tullut 320. Uusiakin jousia katselin. APD:llä jouset maksaisivat $149 kappaleelta ja postikulut olisivat olleet $250.General Spring:N $99 hintaiset uudet jouset vaikuttivat kanssa kiinostavilta, mutta eivät koskaan vastanneet sähköpostikyselyyn lähetyskuluihin.  

Millä aineella(mikä aine kestää kiinni) kannattaa käsitellä pintaruosteessa oleva jousipakka?

Maalasin Eaglessa Hammeritella mustaksi...

Jeepin jousista hioin ruosteet neekerintukalla veks ja ruiskutin mustan Hammeriten pintaan, kun en tykkää pensselin jäljistä. Ruiskun säiliöön ensin ruiskuohennetta pohjalle, sitten Hammeritea  ja päälle vähän ruiskuohennetta ja sekoitus. En viitsinyt pelleillä viskositeettimittarin ja sekuntikellon kanssa...niin ja sen maalin lämpötilakin pitäisi olla 20 astetta... ::)
Maali on alkuun aika pehmosta joten kokoonpanon kanssa ei kannata hötkyillä.

Jos aletaan halkomaan hiuksia, niin eikös Hammerite kovetu aikaa myöten todella kovaksi. Luulisi sen halkeilevan "eläväisen" jousen pinnassa. Eikös jousen pinnoitteen pitäisi olla jotakin elastista. Olisiko epoksimaali sopiva? Ehkä jätän maalaamatta, kun ovat jo noin kestäneet 30 vuotta :)

mä vedin joskus 10 vuotta sitten harmaalla epoxilla. hyvin on pysynyt.

OD:ltä huomasin tämän linkin...
Jos pajavasara ei pysy hyppysissä, niin näyttäisi onnistuvan jousen uudelleenmuotoilu hydraulipuristimellakin.
http://www.jalopyjournal.com/forum/showthread.php?t=225377

Tuota prässi hommaa en itse oikein suosi.

Offroad piireissä toiset sanoo, että tulee ihan hyvät ja toimii ja kaarevuus pysyy.
Ja toiset sanoo, että prässillä väännetty jousi kuoleentuu nopeesti.

Itse ajatuksissani olen tässä jälkimmäisessä kategoriassa, en usko että pysyy kauaa hyvänä, vaan kuolee npeesti.
Prässillä jousta vain taivutetaan, jolloin helposti taipuu myös takaisin.
Taonnassa jousi materiaali "venytetään", jolloin se ei palaudu niin helposti takaisin.
(tai no, onhan taivutuskin periaatteessa venytystä, mutta mutta...)

Itsellä ei ole kokemusta prässillä taivutetuista. Mutta takomalla on tullut taottua useitakin.

Eipä ne taotut jousetkaan kauan pysy jos vuodessa laskee takaisin lähtökorkeuteen. Näin olen offipalstalta lukenut, ei ole omakohtaista kokemusta vielä. X Comanchen ja J20:sen jouset pitäisi takoo...kun ensin löytäis jostain kunnon pajavasaran. Se koivupölli on jo. ::)

Enzo kirjoitti 09.12.10 klo 10:52:36:

Se koivupölli on jo. ::)

Puu ei hyvä. Omasta mielestäni.

Kunnon alasin tai muu vastaava, painava vastin.
Sellainen joka ei jousta ja anna periksi.
Joustavalla alustalla menee lyönnin iskun voima ihan hukkaan.

-----

Itelläni FSJ:n jouset taoin, tosin pelkästään apulehtiä (koska norria en irroittanut autosta irti).
Sen jälkeen auto oli minulla vielä pari-kolme vuotta (n.10tkm?).
Omasta mielestäni siinnä ajassa jouset pysyi liki siinnä mihinne taoin ja silti oli ihan toimiva alusta (ristijousto toimi, ja muutenkaan ei ollut mikään kivi reki)
(alla olevan linkin kuvan musta jeep)
http://kuvablogi.com/nayta/1769716/

Tuosta harmaasta taoin pelkkiä etulehtiä. Siinnähän oli se mahdottoman painava Bedfordin moottori. Mutta loppu tuloksesta en osaa sanoa, kun myin auton projektina, tosin ajokunnossa olevana, sehän oli oikeastaan valmis leimalle, mutta kun mottorin painon takia suomessa mahdoton leimata...

Jos ei taito tai usko riitä, eiköhän tuolta löydy apua... ;)

http://www.vallilantakomo.fi/