Kirjoittaja cosa 02.11.13 klo 19:33:24
Ei ihan tänään mutta -80 luvun alussa olin i-lasilla töissä tuotannon eri tehtävissä.
Kerran mut nakitettiin jälkikäsittelypuolelle noviisina leikkaamaan aaltovaasin aihioita määrämittaan, siinä timanttisahalla leikatessa aihioita tuhoutuu tämän tästä kun menee leikkauskohdasta pienelle särölle ja näin on roskiskamaa kun ei enää täytä vaadittuja mittoja.
Sain jostain syvältä päästäni idean että sahaan ehjäksi jääneen alaosan rikkonaisesta aihiosta, muutamassa onnistuinkin ja vielä ilman tähän tarkoitukseen vaadittavia työvälineitä ja jätteestä syntyi erilainen tuote jotka viimeisteltiin ja jäivät omaan käyttööni.
Varmaan jaoin niitä sukulaisille ja kavereille, yhden jätin itselle mutta sitäkään ei enää ole.
Siinä oli aloitteen paikka, ilmainen aihio saataisiin tuottavaksi pienellä teknisellä muutoksella.
Aloite ei mennyt läpi koska patentti tai lisenssioikeudet estivät tuotteen muokkaamisen, näin ollen pieni aloitepalkkio jäi saamatta.
Idea jäi kuitenkin elämään, kun oikeudet myöhemmin vapautuivat niin aaltovaasi sarjaa täydennettiin uudella mallilla.
Onhan sitä hienoa nykyään katsella kun itse tietää että on omasta ideasta saanut alkunsa.
Kesällä kun oma Jave oli Urheiluautot Vanajanlinnassa näyttelyssä esillä niin jäin vielä seuraamaan palkintojen jakoa, olihan mielenkiintoista nähdä miten noin kovatasoisen näyttelyn palkinnot jakautuvat.
Yllätys oli melkoinen kun tilaisuuden aluksi heti ensimmäisenä minua kutsuttiin pokkaammaan Gt-luokan 3. palkinto.
Lopullisesti putosin kun palkinto ojennettiin käteen, se oli juuri tuo matala vaasi josta tässä kerroin.
Kerran mut nakitettiin jälkikäsittelypuolelle noviisina leikkaamaan aaltovaasin aihioita määrämittaan, siinä timanttisahalla leikatessa aihioita tuhoutuu tämän tästä kun menee leikkauskohdasta pienelle särölle ja näin on roskiskamaa kun ei enää täytä vaadittuja mittoja.
Sain jostain syvältä päästäni idean että sahaan ehjäksi jääneen alaosan rikkonaisesta aihiosta, muutamassa onnistuinkin ja vielä ilman tähän tarkoitukseen vaadittavia työvälineitä ja jätteestä syntyi erilainen tuote jotka viimeisteltiin ja jäivät omaan käyttööni.
Varmaan jaoin niitä sukulaisille ja kavereille, yhden jätin itselle mutta sitäkään ei enää ole.
Siinä oli aloitteen paikka, ilmainen aihio saataisiin tuottavaksi pienellä teknisellä muutoksella.
Aloite ei mennyt läpi koska patentti tai lisenssioikeudet estivät tuotteen muokkaamisen, näin ollen pieni aloitepalkkio jäi saamatta.
Idea jäi kuitenkin elämään, kun oikeudet myöhemmin vapautuivat niin aaltovaasi sarjaa täydennettiin uudella mallilla.
Onhan sitä hienoa nykyään katsella kun itse tietää että on omasta ideasta saanut alkunsa.
Kesällä kun oma Jave oli Urheiluautot Vanajanlinnassa näyttelyssä esillä niin jäin vielä seuraamaan palkintojen jakoa, olihan mielenkiintoista nähdä miten noin kovatasoisen näyttelyn palkinnot jakautuvat.
Yllätys oli melkoinen kun tilaisuuden aluksi heti ensimmäisenä minua kutsuttiin pokkaammaan Gt-luokan 3. palkinto.
Lopullisesti putosin kun palkinto ojennettiin käteen, se oli juuri tuo matala vaasi josta tässä kerroin.
