Mulle maalaiselle ei ihan auennut mitä halusit tietää. AMC:n lyhyen historian vai miksi me muut hörhöt olemme tähän merkkiin päätyneet??
Se AMC:n historia on luettavissa netistä monesta paikasta joten kerron tässä vähän miten itse ajauduin merkin pariin.
Itse olen ollut kiinnostunut jenkeistä jo ihan skidistä lähtien. Johtunee pitkälti siitä, et faija osti mulle ekan veekasin joskus kymmenen ikäsenä. 60:nen Impala oli pitkään "SE" ykkönen samoin joku 67 Vette kolahti kuten myös Ola Rautauoman Chevy kustomi. Kustomit on tavallaan olleet lähellä sydäntä aina. Eka itse rakenneltu auto oli liekitetty ja tonttiin laskettu 96:nen. Sit tuli rakenneltua pari B-rakettia kunnes vihdoin löytyi tie ostaa oma jenkki. Ramblerit oli halpoja ja kun yks kauppias lupas ottaa mun 67 Coupen vaihdossa niin siitä se lähti. Mulla ei ollut merkistä oikeestaan mitään suurempia ennakkoasenteita. Ja pientä perus naljailua lukuun ottamatta ei ollut paikallisen harrastetallin porukallakaan. Siellä kun oli ennestään Jeep harrastajia. Siihen ekaan 65 Americaniin osia haaliessa ja paikallisissa tapahtumissa ajellessa sit törmäsin muihinkin merkin harrastajiin. Sit tuli mukaan kerho ja seuraava AMC eli Hornet. Hornetti ei pitkässä juoksussa tuntunut ihan omalta ja myin sen toiselle kerholaiselle. Sit tutustuin lähemmin maastureihin ja niiden antamiin mahdollisuuksiin täällä maaseudulla. Taas edullisin vaihtoehto oli ruttuinen Cherokee.
Eli lyhyesti sanottuna mua on tämän merkin piiriin ohjannut ensisijaisesti raha mutta tässä vuosien kuluessa on oppinut arvostamaan merkin persoonallisuutta ja tiettyä omintakeista erilaisuutta aina vaan enemmän. Tuolla Forssan reisulla tulikin aiheesta juttua kun superharvinaiseksi tituleerattua AAR Cudaa seisoi pellit pystyssä kentällä 2 kappaletta mut esim. Rambler Superia vuodelta 60 ei ollut kuin yksi ja väitän ettei suuri osa kävijöistä ollut sellaista koskaan ennen edes nähnyt.