Tampereen ohitustie, 26.10.2016 n. klo 7:05 aamulla. Harmaa Peugeot 406 tulee aivan takapuskurissani kiinni kun ajan ohituskaistaa kohti Jyväskylää ja ohitan samalla muutamia autoja. Vauhtia minulla on aika tarkkaan 110kmh todellista, rajoituksen ollessa 100. Sen puolesta siis tarvetta painostamiselle ei ole. Vakionopeussäädin käytössä.

Totean pösö-kuskilla olevan ilmeinen kiire joten vaihdan oikealle kaistalle about Messukeskuksen kohdalla. Ajatuksenani on päästää hänet ohi ja vaihtaa sitten takaisin vasemmalle hänen taakseen, koska olemme saamassa kiinni edellä menevää jonoa. Peugeotin ajokäytöksestä ja vauhdista päättelen hänen matkansa jatkuvan myös kohti Jyväskylää.

Tässä vaiheessa takanani on jo lähemmäs sata metriä tyhjää tilaa. Edellä menevät kytkevät vilkun päälle poistuakseen moottoritieltä kohti Helsinkiä. Peugeot on juuri päässyt ohitseni ja alan vaihtamaan kaistaa vasemmalle, kun tämä päättääkin vaihtaa kaistaa suoraan eteeni, painaa jarrua ja jatkaa edelleen Helsinkiin poistuvalle rampille.

Peliliike on melko yllättävä ja autojemme välimatka on hetkellisesti hyvin lyhyt, jonka vuoksi osoitan tyytymättömyyteni ranskalaisen V6-moottorilla varustetun ajopelin kuljettajalle vilauttamalla pitkiä.

Kauniiksi kiitokseksi saan rampilla jo olevan pösön kuskilta keskisormea sivuikkunan kautta näytettynä.

Ihan oikeasti. Takanani oli tyhjää vaikka miten paljon mutta pakko oli etukautta päästä koukkaamaan hyvin ahtaasta välistä. En ymmärrä.