Kirjoittaja jeeppihullu 11.05.16 klo 00:37:54
Reissu kyllä toteutui, mutta Rane ei päässyt tällä kertaa mukaan; Pertti (Helsinki) oli sijalla apukuskina.
Mikko ja Pertti olivat jo keskiviikkona 4.5. puolen yön tienoilla Värtsilässa Venäjän puolella ja yöpyivät Hotel Gardarikasssa Jänisjärven itäpuolella (n. 7 km Värtsilästä Jänisjärven itärantaa pitkin). Jari ja Matti jäivät rajaruuhkan vuoksi Suomen puolelle. Gardarikassa 2-hengen huone maksoi 45 euroa (sis. maittavan aamiaisen), huone oli siisti, hajuton ja hiljainen. Suosittelemme lämpimästi, paikka on mukava ns. lomakylä ja sieltä pääsee jatkamaan vaikka Soanlahden kautta Suistamoon (tätä emme tosin tehneet nyt); tosin voipi olla, että joutuu selittelemään taas rajavartioille jotakin koska Värtsilä kuuluu rajavyöhykkeeseen ja ajaminen sinne/sen läpi on periaatteessa etukäteen hankitun luvan varaista. Meiltä ei lupia kysytty koska tulimme niin myöhään Värtsilään, että vartijat olivat menneet jo yöpuulle.
5.5.2016 Hotel Gardarika (Värtsilä)
Reitti oli juurikin niinkuin tuossa aiemmin kerrottiin, tosin tarkoitus oli ajaa Pälkjärven kohdalta Jänisjärven eteläpuolitse Kirkkolahden kautta Hämekoskelle ja edelleen Suistamoon sekä sieltä Roikonkosken kautta Tolvajärvelle. Tämä Kirkkolahden tie päättyi kyllä sitten vuolaaseen virtaan ja siltarummun puuttumiseen juuri ennen vanhaa junarataa Alalammin tienoilla; tiedoksi vaan muillekin porukoille.
5.5.2016 Alalammin tienoilla on vuolas virta ja siltarumpu puuttuu ;(
Ilman vinssejä meidän Jeeppien keulat kääntyivät takaisin Pälkjärvelle, josta ajanpuutteen vuoksi ajoimme sitten isoa tietä Läskelän kautta Roikonkoskelle; Suistamo jäi seuraavan reissun luetteloon.
Tolvajärvelle saavuimme kuoppaisen ja paikoittain märän tien saattelemana torstai-iltana ja löysimme upean leiripaikan Hirvasjärven rannalta.
5.5.2016 Tolvajärven klaani Hirvasjärven rannalla
Iltaisin tietenkin saunoimme ja uimme hiekkarannalla, tervaleppälauteet oli tuotu kotoa mukaan. Ja illallisiksi oli myös kotosuomesta herkut, joita tarjoiltiin karjalaiseen tyyliin runsaassa voissa paistettuna ja runsaasti suolattuna.
6.6.2016 Iltaisin oli sauna kuumana ja järvi hiekkarantoineen kylmänä
Leiri oli järven rannassa pystyssä 3 yötä, päivisin aurinko paistoi ja lehdet puhkesivat puihin ja pensaisiin, lämpötila oli n. 20C ja yöllä n. 5C.
Tiedoksi, Hirvasjärven tiellä toimii yhdessä kohtaa Elisan verkko (yksi pallero puhelimen näytössä) vaikka olimmekin ainakin n. 30 km rajalta; voimakas hajakeila "vihollisen selustaan". Kuso kulki hyvin Suomeen ja muuallekin. Venäläisiä verkkoja ei alueelta löytynyt ainakaan meidän puhelimiin.
6.6.2016 Siellä jossain järven takana yli 30 km päässä Elisan tukiasema - kantaa puhelut kotiin
Järjestimme myös Tolvajärven ensimmäiset (?) avoimet mölkkykisat hämärässä - hieman vaikeusastetta lisäten. Harjoituskierroksen voittaja oli Mikko, varsinaisen kilpailun voittaja Pertti.
6.6.2016 Mölkyt ojennuksessa iltahämärässä
Teimme lyhyitä retkiä vanhan retkeilymajan raunioille, Ristisalmelle Vegaruksen suuntaan, Kokkarin suuntaan makkarasodan tantereille, sekä etsimme myös jatkosodan aikaista saksalaista hautausmaata Tolvajärven entisen kylän tienoilta (se saattoi löytyäkin, mutta asia on varmennettavana).
Jari tunsi hyvin talvisodan tapahtumat ja osasi kertoa elävästi taisteluista ja niiden kulusta joulukuussa 1939 Tolvajärven maastossa. Ja kyllä Matillakin oli vahvaa sotahistoriallista tuntemusta taustalla. Välillä toki maistelimme myös Jeepilla ajamista ihan tässä ajassa.
http://vid665.photobucket.com/albums/vv15/mikkosuuntala/th_Tolvajaumlrven%20lammikko_zpstkjpwmgs.mp4 (KLIKKAA VIDEOTA)
7.5.2016 Tolvajärvellä Vegaruksen suunnalla lammikoita - "Jeep, toughest 4 letter word on wheels"
Metallinpaljastimet vinkuivat kilpaa ja enimmäkseen löysimme Valtion Patruunatehtaan 7,62 kiväärin patruunoita tai oikeammin hylsyjä (VPT 38), yhden "käyttämättömänkin" patruunan, sekä vastaavia tähtimerkinnällä varustettuja vihulaisen patruunoita.
Löysimme myös Tolvajärven ns. uuden retkeilymajan, joka ei ikinä saanut lupaa toimia, koska oli rakennettu sijoilleen ilman lupaa.
7.5.2016 Tolvajärven "uusi" retkeilymaja, ei toiminnassa - mutta ovet auki
Joka ilta ennen leirin hiljenemistä oli ihailtava järveä, taivasta ja niiden muodostamaa peilikuvaa, minkä särki vain ajoittain kuikka ja sen röyhtäily (uskokaa tai älkää, ns. röyhtäilevä tolvajärvenkuikka).
7.5.2016 Illan tunnelmaa siellä jossain
Niinkuin kaikki muukin kiva loppuu aina aikanaan, niin myös tämä retki oli päättymässä. Sunnuntaina heräsimme Voitonpäivän aattoon, ja pakkasimme aamiaisen jälkeen tavarat autoon ja ajoimme rajalle. Roskat veimme Roikonkosken "kaatopaikalle", joka sijaitsi aivan tien vieressä ja tiellä :D. Koska oli suuren Voitonpäivän aatto, niin Matti käänsi Värtsilän tien varressa olevan "pannssarivaunun tykin" osoittamaan Moskovaa kohti; eräs paikallinen juhlija suivaantui siitä ja käänsi autonsa takaisin tulosuuntaan ja meni luultavasti kääntämään tukinpiipun osoittamaan taas pientä Suomeamme kohti - psykologista sodankäyntiä.
Rajanylitys oli keskiviikkoiltana kestänyt venäläisten viivytystaktiikan vuoksi n. 3 tuntia, mutta nyt rajamiehet olivat valmistautumassa Voitonpäivän juhlintaan ja töitä tekivät hyväntuuliset ja, sanottaisiinko, mukavat rajanaiset; n. 30 minuutissa olimme ylittäneet rajan ja palanneet Suomeen.
Tolvajärvi kutsuu uudelleen ! Tolvajärven klaani vastaa kutsuun - taas joskus !
Mikko ja Pertti olivat jo keskiviikkona 4.5. puolen yön tienoilla Värtsilässa Venäjän puolella ja yöpyivät Hotel Gardarikasssa Jänisjärven itäpuolella (n. 7 km Värtsilästä Jänisjärven itärantaa pitkin). Jari ja Matti jäivät rajaruuhkan vuoksi Suomen puolelle. Gardarikassa 2-hengen huone maksoi 45 euroa (sis. maittavan aamiaisen), huone oli siisti, hajuton ja hiljainen. Suosittelemme lämpimästi, paikka on mukava ns. lomakylä ja sieltä pääsee jatkamaan vaikka Soanlahden kautta Suistamoon (tätä emme tosin tehneet nyt); tosin voipi olla, että joutuu selittelemään taas rajavartioille jotakin koska Värtsilä kuuluu rajavyöhykkeeseen ja ajaminen sinne/sen läpi on periaatteessa etukäteen hankitun luvan varaista. Meiltä ei lupia kysytty koska tulimme niin myöhään Värtsilään, että vartijat olivat menneet jo yöpuulle.
5.5.2016 Hotel Gardarika (Värtsilä)
Reitti oli juurikin niinkuin tuossa aiemmin kerrottiin, tosin tarkoitus oli ajaa Pälkjärven kohdalta Jänisjärven eteläpuolitse Kirkkolahden kautta Hämekoskelle ja edelleen Suistamoon sekä sieltä Roikonkosken kautta Tolvajärvelle. Tämä Kirkkolahden tie päättyi kyllä sitten vuolaaseen virtaan ja siltarummun puuttumiseen juuri ennen vanhaa junarataa Alalammin tienoilla; tiedoksi vaan muillekin porukoille.
5.5.2016 Alalammin tienoilla on vuolas virta ja siltarumpu puuttuu ;(
Ilman vinssejä meidän Jeeppien keulat kääntyivät takaisin Pälkjärvelle, josta ajanpuutteen vuoksi ajoimme sitten isoa tietä Läskelän kautta Roikonkoskelle; Suistamo jäi seuraavan reissun luetteloon.
Tolvajärvelle saavuimme kuoppaisen ja paikoittain märän tien saattelemana torstai-iltana ja löysimme upean leiripaikan Hirvasjärven rannalta.
5.5.2016 Tolvajärven klaani Hirvasjärven rannalla
Iltaisin tietenkin saunoimme ja uimme hiekkarannalla, tervaleppälauteet oli tuotu kotoa mukaan. Ja illallisiksi oli myös kotosuomesta herkut, joita tarjoiltiin karjalaiseen tyyliin runsaassa voissa paistettuna ja runsaasti suolattuna.
6.6.2016 Iltaisin oli sauna kuumana ja järvi hiekkarantoineen kylmänä
Leiri oli järven rannassa pystyssä 3 yötä, päivisin aurinko paistoi ja lehdet puhkesivat puihin ja pensaisiin, lämpötila oli n. 20C ja yöllä n. 5C.
Tiedoksi, Hirvasjärven tiellä toimii yhdessä kohtaa Elisan verkko (yksi pallero puhelimen näytössä) vaikka olimmekin ainakin n. 30 km rajalta; voimakas hajakeila "vihollisen selustaan". Kuso kulki hyvin Suomeen ja muuallekin. Venäläisiä verkkoja ei alueelta löytynyt ainakaan meidän puhelimiin.
6.6.2016 Siellä jossain järven takana yli 30 km päässä Elisan tukiasema - kantaa puhelut kotiin
Järjestimme myös Tolvajärven ensimmäiset (?) avoimet mölkkykisat hämärässä - hieman vaikeusastetta lisäten. Harjoituskierroksen voittaja oli Mikko, varsinaisen kilpailun voittaja Pertti.
6.6.2016 Mölkyt ojennuksessa iltahämärässä
Teimme lyhyitä retkiä vanhan retkeilymajan raunioille, Ristisalmelle Vegaruksen suuntaan, Kokkarin suuntaan makkarasodan tantereille, sekä etsimme myös jatkosodan aikaista saksalaista hautausmaata Tolvajärven entisen kylän tienoilta (se saattoi löytyäkin, mutta asia on varmennettavana).
Jari tunsi hyvin talvisodan tapahtumat ja osasi kertoa elävästi taisteluista ja niiden kulusta joulukuussa 1939 Tolvajärven maastossa. Ja kyllä Matillakin oli vahvaa sotahistoriallista tuntemusta taustalla. Välillä toki maistelimme myös Jeepilla ajamista ihan tässä ajassa.
http://vid665.photobucket.com/albums/vv15/mikkosuuntala/th_Tolvajaumlrven%20lammikko_zpstkjpwmgs.mp4 (KLIKKAA VIDEOTA)
7.5.2016 Tolvajärvellä Vegaruksen suunnalla lammikoita - "Jeep, toughest 4 letter word on wheels"
Metallinpaljastimet vinkuivat kilpaa ja enimmäkseen löysimme Valtion Patruunatehtaan 7,62 kiväärin patruunoita tai oikeammin hylsyjä (VPT 38), yhden "käyttämättömänkin" patruunan, sekä vastaavia tähtimerkinnällä varustettuja vihulaisen patruunoita.
Löysimme myös Tolvajärven ns. uuden retkeilymajan, joka ei ikinä saanut lupaa toimia, koska oli rakennettu sijoilleen ilman lupaa.
7.5.2016 Tolvajärven "uusi" retkeilymaja, ei toiminnassa - mutta ovet auki
Joka ilta ennen leirin hiljenemistä oli ihailtava järveä, taivasta ja niiden muodostamaa peilikuvaa, minkä särki vain ajoittain kuikka ja sen röyhtäily (uskokaa tai älkää, ns. röyhtäilevä tolvajärvenkuikka).
7.5.2016 Illan tunnelmaa siellä jossain
Niinkuin kaikki muukin kiva loppuu aina aikanaan, niin myös tämä retki oli päättymässä. Sunnuntaina heräsimme Voitonpäivän aattoon, ja pakkasimme aamiaisen jälkeen tavarat autoon ja ajoimme rajalle. Roskat veimme Roikonkosken "kaatopaikalle", joka sijaitsi aivan tien vieressä ja tiellä :D. Koska oli suuren Voitonpäivän aatto, niin Matti käänsi Värtsilän tien varressa olevan "pannssarivaunun tykin" osoittamaan Moskovaa kohti; eräs paikallinen juhlija suivaantui siitä ja käänsi autonsa takaisin tulosuuntaan ja meni luultavasti kääntämään tukinpiipun osoittamaan taas pientä Suomeamme kohti - psykologista sodankäyntiä.
Rajanylitys oli keskiviikkoiltana kestänyt venäläisten viivytystaktiikan vuoksi n. 3 tuntia, mutta nyt rajamiehet olivat valmistautumassa Voitonpäivän juhlintaan ja töitä tekivät hyväntuuliset ja, sanottaisiinko, mukavat rajanaiset; n. 30 minuutissa olimme ylittäneet rajan ja palanneet Suomeen.
Tolvajärvi kutsuu uudelleen ! Tolvajärven klaani vastaa kutsuun - taas joskus !