Ensinnäkin kiitos ja anteeksi. Kiitos siitä että sain nähdä lapsuuteni Javelinin elossa ja melko hyvissä voimissa ihan kuvan kanssa tällä foorumilla ja anteeksi, että aioin kertoa auton historiasta vasta nyt. Aloitetaan.

Olipa kerran eräs kuusivuotias miehenalku Juankoskella Koillis-Savossa suurehkolla maatilalla syksyllä 1972. Viisihenkisen perheen ajoneuvona on kermankeltainen VW Karmann Ghia typ-34 ja perheen isä Jouko on ajatellut että pitäisi kai tässä siirtyä vähän tehokkaampaan ja turvallisempaan autoon kuin mitä sinänsä menevän näköinen nelilamppuinen urheilu-Volkkari on.
Sitä ei ole varmaa tietoa mistä hän iisalmelaisen Huttusen autoliikkeessä myynnissä olleen AMC Javelin SST:n äkkäsi, mutta voisi veikata vahvasti alueen suurinta päivälehteä Savon Sanomia. Eräänä myöhäissyksyisenä päivänä maatilan pihaan siis ilmestyi metallinharmaa ja puolivinyylikatolla varustettu jenkkiauto, jota tuo kuusivuotias ihmetellen katsoi. Tällaista hän ei ollut ennen nähnytkään. Edessä yksi, kaksi, kolme... yhteensä kuusi valonheitintä, joista neljä jonkinlaisia lisävaloja. Kierrettyään auton taakse yllätys oli lähes yhtä suuri; siis koko auton leveydeltä takavaloja. Wau, jotain siis todella ennennäkemätöntä.
Onneksi kauppaneuvottelut sisällä talossa päätyivät suotuisaan lopputulokseen ja kuusivuotias näki pihalla seistessaan Karmann Ghian pyöreiden takavalojen katoavan mutkan taakse ja pihaan jäi tuo niin ihmeellinen auto, Javelin.

Jotenkin näin se meni muistelen ja voin vielä lisätä, että koko perhe lähti ennen auton ostoa lyhyelle koe-ajolle, josta palattiin jäätyneen lumettoman järven yli koivukujan läpi jälleen ylös talon pihalle. Koivujen oksat taisivat hieman raapia auton kylkiä, laitoin hieman huolestuneena merkille.
Juu, näinhän se alkoi Javelinin rek nro KXL-6:n tarina meidän perheessä silloin vuonna 1972. Eikä huono auto ollutkaan.
Autolla käytiin useita kertoja Lapissa, ainakin kerran Helsingissä ja pisin reissu vuonna 1976 oli Båstadiin, Ruotsin länsirannikolle. Viat koko aikana jolloin auto oli meillä 1972-77 olivat mitä muistan, yksi rengasrikko ja yksi etujarruremontti. Jumittunutta etujarrusylinteriä kai vaihdettiin kylmässä tallissa.
Olihan se mielestäni karmea menetys, kun Javelin syksyllä 1977 vaihdettiin siihen aikaan ihan laadukkaaseen Volvo 144: ään, vuosimallia joku -69. Tämähän on Javeliniin verrattuna todella karu ja alkeellinen laite, oli ensitunnelmani biilistä.

No niin, tässäpä hieman maistiaisiksi, sillä minulla olisi arvon tietäjille täällä muutamia kysymyksiä. Ensinnäkin selvitin Trafista kyseisen Javen valmistusnumeron AOS797G-173031, joka vaikuttaa täällä puheiden mukaan rattivaihteiselta manuaalilta. Voisin vaikka vannoa, että sieltä isin olan yli mittareita muita laitteita kurkkiessani, että varmaan oli kolmivaihteinen lattiavaihde H-kaaviolla, joista yksi tietysti pakki. 83-vuotias isäni ei ollut kysyessäni enää ihan varma miten se oikein oli.
Miten on, vai pitääkö soittaa auton nykyiselle naispuoliselle omistajalle?!

Kiitos kaikista lisätiedoista kyseisestä Javelinin mallista. :)