| AMCCF Forum | |
|
Yleistä Keskustelua >> Muut Tapahtumat >> Kun aika on...
https://amccf.com/cgi-bin/yabb2/YaBB.pl?num=1504789191 Aiheen aloittaja Jari Jaakkola 07.09.17 klo 15:59:51 |
|
|
Aihe: Kun aika on... Kirjoittaja Jari Jaakkola 07.09.17 klo 15:59:51
Kun aika on... lauloi Seija Simola joskus aikoinaan. Ja nyt tuli aika taas lähteä Itä-Karjalaan kahden vanhan jeepin ja kahden vanhan miehen voimin.
Jeepit saavat odottaa vielä yön yli lähtökäskyä rajalle. Viikon matka edessä ja saapa nähdä, mitä tämä matka tuo tullessaan... |
|
Aihe: Re: Kun aika on... Kirjoittaja KK 07.09.17 klo 19:58:21
Ootte te jehuja, odotellaan taas matkakertomusta.
Sallassa käydessä juttelin paikallisessa monitoimiliikkeessä, että sieltä sais sen ketun viisumin tosi vaivattomasti ja ylityspaikka vanhoille tappelualueille olis vieressä, eli korpea piisais... |
|
Aihe: Re: Kun aika on... Kirjoittaja rebel70 07.09.17 klo 20:22:56
Hieno meininki!!
|
|
Aihe: Re: Kun aika on... Kirjoittaja rane58 09.09.17 klo 06:38:14
Jään seuraamaan matkakertomusta....? ;)
|
|
Aihe: Re: Kun aika on... Kirjoittaja hentpe 12.09.17 klo 21:15:41
Tarinoita ja kuvia odotellessa.... :)
|
|
Aihe: Re: Kun aika on... Kirjoittaja Jari Jaakkola 17.09.17 klo 16:43:20
Perjantaiaamuna 8.9 tapasimme tutussa treffipaikassa Porvoon moottoritien varrella,
Taukotuvalla Mikon Cherokee oli saanut uuden maalipinnan ja vinssin keulalle. Minun Wagoneekeri taasen 31" MT renkaat ja myös vinssin. Suuntasimme kulkumme kohti Kotkaa, josta haimme 1,8 kg naudan sisäfilettä matkaevääksi. Rajamuodollisuudet sujuivat niin Suomen kuin Venäjän puolella mallikkaasti ja nopeasti. Ihan 10 arvoiset suoritukset !. Valuutanvaihdon ja pakollisten juomien ostojen jälkeen jeepit kulkivat tuttua reittiä pitkin kohti Sortavalaa, jossa yövyimme viime reissun tapaan hotelli Kauniissa. Hieman ennen Sortavalan keskustaa poikkesimme Laatokan rantaan, Kasinhäntään. Siellä oli Suomen aikana ollut Ilmavoimien lentoasema. Mm. 2. Erillinen Meritiedustelulentolaivue operoi Kasinhännästä. Käytetyt vesitasokoneet lienevät olleet Hansa ja myöhemmin Blackburn Ripon koneita. https://www.finna.fi/Record/musketti_lprmuseot.M40%3AKUVKVV599%3A41 Kasinhännän lentokonehangaari Hangaarin komeita puusta valmistettuja kattorakenteita on aina ihailtava Poistuessamme Lentoasemalta näimme tuunatun pullaUAZin. Oma muistikuvani on, että olen nähnyt tämän kulkupelin aiemminkin samalla paikalla parkissa. Majoittautumisen jälkeen päivän kruunasi illallinen tuttuun tapaan kahvila Relaxissa Sortavalan pääkadun varrella. Viime vuonna kahvilasta ei saanut alkokoholijuomia, nyt tarjoilu pelasi. Kahvila oli saanut anniskelulupansa ilmeisesti takaisin. Relaxin tarjoilijatyttöjä Ennen yöpuulle painumista bongasimme vielä illalla myöhään aukiolevan alkoholia myyvän liikkeen. Sisältä löytyi melkoinen valikoima juomia laidasta laitaan. Käteemme tarttui kaksi pulloa gruusialaista punaviiniä naudan sisäfileen kanssa nuotiolla nautittavaksi. Viinien hinta-/laatusuhde osoittautui erinomaiseksi. Aamiaisen jälkeen suuntasimme perusruokaostoksille ja tienpäälle. Tarina jatkuu... |
|
Aihe: Re: Kun aika on... Kirjoittaja Jari Jaakkola 23.09.17 klo 19:29:21 Sortavalassa riittää vanhoja rakennuksia. Meidän matkamme jatkui hyväpintaista valtatietä A-121 kohti itää. Tankit täytimme ennen Läskelää. Sortavalassa oli kaksi aikaisemmilla reissuillamme käyttämäämme bensa-asemaa sulkenut ovensa. -Väliaikaisesti vai lopullisesti jäi meille arvoitukseksi. |
|
Aihe: Re: Kun aika on... Kirjoittaja Jari Jaakkola 23.09.17 klo 19:43:51
Kolatselän kahvilassa on aina ohiajaessa pysähdyttävä. Tarjolla on mm. herkullisia rahka-ja puolukkapiirakoita edulliseen hintaan. Lisäksi kahvilan emäntä puhuu sujuvaa suomea.
https://www.google.com/maps/@61.6735983,32.2170363,12z |
|
Aihe: Re: Kun aika on... Kirjoittaja Jari Jaakkola 23.09.17 klo 19:52:17
https://www.google.com/maps/place/Nuosj%C3%A4rvi,+Karjala,+Ven%C3%A4j%C3%A4,+186141/@61.6344188,33.1661095,14z/data=!4m5!3m4!1s0x4698a8bd8ce5ff9d:0x76eaff1bad58b4a8!8m2!3d61.6333224!4d33.1833458
Nuosjärven kohdalla käänsimme Jeepit kohti pohjoista. Hetken aikaa tie kulki Nuosjärven itärantaa seuraten. Kuten aavistimmekin, tien kunto muuttui radikaalisti huonommaksi ja jouduimme pudottamaan matkanopeuttamme huomattavasti asfaltissa olevia reikiä väistellen. Yllätykseksemme hieman ennen Jessoilaa ( Essoila ) oli tienparannustyöt käynnissä. Ja päivä oli lauantai !. Mitään ihmeellisiä maisemia ei Nuosjärvi-Jessoila reitti tarjonnut. Jokusen joenylityksen kylläkin. Jatkuu... |
|
Aihe: Re: Kun aika on... Kirjoittaja Jari Jaakkola 23.09.17 klo 20:28:02
Alkusyksystä 1941 siirtyi Jalkaväkirykmentti 25 Karjalan kannakselta junakuljetuksella Jessoilan asemalle kuten muutkin 4. Divisioonan joukot.
JR 25 ( Piikkirykmentti ) oli ollut vapauttamassa Viipuria ja oli nyt saanut käskyn edetä kohti Karhumäkeä. Isoisäni taisteli kiväärimiehenä rykmentin II-pataljoonan 5. komppaniassa. Tämä rykmentin kulkema reitti, vaikutti osaltaan meidän tämän syksyisen reissun reittivalintaan matkan alkutaipaleella. Nykyistä Jessoilaa Säämäjärven hiekkarannat Jessoilan tuntumassa houkuttelivat varmaankin myös vuonna 1941 Jatkuu... |
|
Aihe: Re: Kun aika on... Kirjoittaja Jari Jaakkola 24.09.17 klo 07:38:19
B6K-10 tie vie Jessoilasta Petroskoin suuntaan. Matkan n. puolivälissä on Villavaara. Vuonna 1941 Villavaaran alue oli lujasti linnoitettu venäläisten puolustuslinja. Tämä puolustuslinja piti murtaa ja myös Piikkirykmentti osallistui tähän hyökkäykseen. Villavaara valloitettiin, mutta rykmentin miestappiot olivat suuret. Onneksi isoisäni ei kaatunut tai haavoittunut taistelussa.
https://www.google.com/maps/@61.8900925,33.7463249,14z http://www.karjalansanomat.ru/uutinen/villavaarassa-haudattiin-sotasankareita Villavaaraan on rakennettu ja kunnostettu taisteluasemia ja korsuja. Lisäksi paikalla on taistelun muistomerkki ja venäläissotilaiden hautoja. Muistaakseni joka toinen syksy venäläiset harrastajat järjestävät Villavaaran taistelua kuvaavan näytöksen. Kun lauantaina 9.9. iltapäivällä saavuimme paikalle, oli taistelunäytös jo ohi ja järjestäjät siivosivat paikkoja kuntoon. Vaihdoimme heidän kanssaan muutaman sanan, Jeepit kiinnostivat kovasti. Myös yksi venäläinen nuorehko nainen tuli juttelemaan suomenkielellä. Hän asui Kotkassa ja oli tullut Villavaaraan vain tätä tapahtumaa varten. Myös suomalaiset ovat rakentaneet alueelle oman muistomerkkinsä. Muistomerkki sijaitsee lännestä tultaessa hieman ennen tätä venäläisten "Memorial Park:a". http://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/870/s_back/1 Yrityksestä huolimatta emme sitä kuitenkaan löytäneet. Tie, jonka varrella suomalaisen muistomerkin piti olla, päättyi ja löysimme vain oudon betonisen rakennelman. |
|
Aihe: Re: Kun aika on... Kirjoittaja Jari Jaakkola 24.09.17 klo 10:20:32
Tässä vielä pari linkkiä Villavaaran taisteluun.
http://kansataisteli.sshs.fi/Tekstit/1975/Kansa_Taisteli_09_1975.pdf "Salamasotaa Aunoksen korvessa:Veikko Virtanen sivu 318". http://kansataisteli.sshs.fi/Tekstit/1976/Kansa_Taisteli_10_1976.pdf "Pikakivääri 1. : Elias Kivistö sivu 353" Iltapäivä alkoi olla pitkällä ja kurvasimme Jeepit takaisin valtatielle ja kohti Petroskoita. Petroskoihin emme tällä kertaa ajaneet, vaan kiersimme kaupungin sen länsipuolelta ja jatkoimme luoteeseen kohti Kent- ja Mundjärveä. Tie oli hyväkuntoinen, mutta maasto ympärillämme oli soistuvaa ja lepikkoista. Silmämme koittivat etsiä edes tyydyttävää telttapaikkaa metsiköstä,mutta sateen kastelema lepikko ei innostanut. Päädyimme Mundjärvelle. Mundjärven silta Mundjärven kylässä oli muutamia taloja. Ajoimme pitkin järven rantaa, mutta sopivaa leiripaikkaa ei vain löytynyt. Taas yllättäen eräs nainen puhui suomea ja saimme kuulla, että pienen matkan päässä voisi olla mökkejä vuokrattavana. Löysimme paikan,mutta valitettavasti kaikki mökit olivat varattuja. Saimme kuitenkin luvan yöpyä teltassamme järven rannalla ja käyttää suihkua ja wc:tä. Upeaa, totesimme ja laitoimme teltan pystyyn. Alueen emäntä kertoi, että suomeksi järven nimi oli kikkelijärvi.. -Sekös naista nauratti. Ruokailu oli päivän aikana jäänyt minimiin,joten kiireesti tyydyimme ns. "konepeltiateriointiin", ennen kuin kuolisimme nälkään. Konepeltisapuskaa |
|
Aihe: Re: Kun aika on... Kirjoittaja Jari Jaakkola 27.09.17 klo 13:08:36
Virallista reissupaitaa pidimme yllä ravintolaillallisella ja hotellien aamiaisen ajan.
Virallinen reissupaita |
|
Aihe: Re: Kun aika on... Kirjoittaja Jari Jaakkola 27.09.17 klo 14:36:29
Tuolle telttapaikalle päästäksemme jouduimme ajamaan läpi korkean heinikon. Pahaksi onneksi tööttäsin Wagoneekerin kiveen, vaikka olin kävellyt heinikon läpi ennen ajoa. En vain ollut kiveä huomannut. Pakoputken etuosa kärsi siitä koko loppumatkan ajan. Myös etuperä oli ilmeisesti raapaissut kiveen omat jälkensä.
https://www.google.fi/maps/place/Baza+otdykha+TIKhIY+BEREG/@62.2503096,33.8137362,592m/data=!3m1!1e3!4m13!1m7!3m6!1s0x4699653dd239fd8d:0x59b6e37b4b6ce7b3!2zU29ydGF2YWxhLCBLYXJqYWxhLCBWZW7DpGrDpA!3b1!8m2!3d61.7045424!4d30.6879017!3m4!1s0x0:0xca88c7416ebd115e!8m2!3d62.2511943!4d33.8158026 Kivi Heinikkoa |
|
Aihe: Re: Kun aika on... Kirjoittaja Jari Jaakkola 06.10.17 klo 18:57:17 Konepeltisapuskan jälkeen piti vielä tehdä pieni nuotio ja istua sen ääressä iltaa hapanta maistellen. Ilmekin sen kertoo... Matka jatkui seuraavana aamuna kohti pohjoista. Hirvaksen lentokentällä olisi ollut mahdollisuus kilvanajoon. Jatkosodassa kenttää käytti Hävittäjälentolaivue 24. Laivueen kalustoon kuului mm. Yhdysvalloista hankitut Brewster hävittäjät. |
|
Aihe: Re: Kun aika on... Kirjoittaja Jari Jaakkola 06.10.17 klo 19:49:47
Enemmän ja vähemmän kuoppaiset hiekkatiet kuljettavat jeeppiduoa eteenpäin. Maksa ja munuaiset lyövät kättä ja huutavat hoosiannaa jatkuvasta tärinästä johtuen. Matka käy kohden Juustjärveä, mutta aina silloin & tällöin on pakoputkeakin tienpäällä korjattava. Ei pysy pakosarjassa kiinni, ei sitten millään.
Pasi Kuikka oli päivän tunnussana. Eräällä taukopaikalla huomasimme asemasodan aikana kaatuneiden venäläisten sotureiden muistomerkin. Muistomerkki Soutajoki Sateen saattelemana saavuimme Jumalan hylkäämään Juustjärven kylään. Jalkaväkirykmentti 25 valtasi kylän 19. päivä lokakuuta 1941. Siellä toimi asemasota-aikana myös Kenttäsairaala 25. Tykistö saapuu Juustjärvelle 20.10.1941 Kylän rakennuskanta näytti kerrassaan... vanhalta. Harmaat talonrähjät reunustivat kylätietä. Kylän postilaatikot olivat umpeen ruostuneet ja linja-autopysäkkikylttikin oli antautunut ruosteen raiskaukselle. Ken täällä elää ?. https://www.google.com/maps/place/62%C2%B046'51.0%22N+33%C2%B032'45.0%22E/@62.780833,33.545833,11z/data=!4m5!3m4!1s0x0:0x0!8m2!3d62.780833!4d33.545833 Kuten JR 25 vuonna 1941, mekin jatkoimme matkaamme. " Ei oikeaan, ei vasempaan,vaan eteen eestä Suomenmaan". -Sateen kastelema hiekkatie ropisi renkaiden alla, kun kiihdytimme jeepit "lentoon". |
|
Aihe: Re: Kun aika on... Kirjoittaja Jari Jaakkola 06.10.17 klo 20:24:28
Harmaa päivä kääntyi jo iltapuolelle, kun saavuimme Selgin kylään. Aikomuksenamme oli yöpyä Selgissä, mutta mitään majoitusliikettä emme sieltä kyselyistä huolimatta löytäneet.
Kylää on mainostettu Karjalan tasavallan kauneimmaksi karjalaiskyläksi, mutta meidän mielestä se ei poikennut lainkaan muista näkemistämme kylistä. -Liekö jatkuvalla sateella ollut osuutta mielipiteeseemme. Vinhasti virtaavan virran ennen Selgiä ylitimme turvallisesti puusiltaa pitkin |
|
Aihe: Re: Kun aika on... Kirjoittaja Jari Jaakkola 06.10.17 klo 20:51:29
Elimme toivossa, että n. 20 km päässä sijaitseva Paateneen kylä tarjoaisi meille yösijan. Rauhallisesti ajaen lähestyimme Paatenetta, kun Mikko kysyy radiopuhelimen välityksellä; "Miksei sinulla ole valot päällä ? " Onhan minulla ja räplään valokatkaisijaa, mutta ei toimi lähivalot, eikä parkit. Pitkät onneksi vielä toimivat, hetken, kunnes kuulen Mikon sanovan että nyt sammui repsikan puoleinen pitkävalokin.
-Valot ei toimi, pakoputki on poikki, pitäen helevetinmoista ääntä, vettä sataa kuin Esterin perseestä, majapaikasta ei ole tietoakaan ja pimeys laskeutuisi kohta puolin, niin oma fiilis alkoi olla jo kuin Kaleon biisissä "Way Down We Go " https://www.youtube.com/watch?v=0-7IHOXkiV8 Paateneessa eräs nuori autoileva nainen opasti meidät mökkikylään. Pahaksi onneksi taaskaan yhtään mökkiä ei ollut vapaana. Varmaan Venäjällä viikko 37 on säännöllinen lomaviikko, sillä viime vuonna havaitsimme reissullamme samanlaista puutetta majoitusmahdollisuuksissa. Paikalle osui kuitenkin taas suomea puhuva mies. Hän soitti kaverilleen, jolla oli mökkejä n. 12 km etäisyydellä Paateneesta. Yksi mökki oli vapaana ja hän lupasi tulla noutamaan meidät n. puolen tunnin kuluttua. Käytin puolituntia valojen tutkiskeluun ja huomasin, että molemmat parkkipolttimot ja H4 :t olivat sököjä. - Tärinä oli tehnyt tehtävänsä. Parkkipolttimoita ei ollut mukana ja toisen H4 vaihdoin sateessa, joten minun puolestani matka voisi jatkua... Minä vaihdan sateessa polttimoa ja Mikko istuu lämpimässä ja kuivassa autossa |
|
Aihe: Re: Kun aika on... Kirjoittaja Jari Jaakkola 06.10.17 klo 21:45:00
Isäntämme saapui ja letkassa ajelimme mökkikylään. Isolla tontilla oli muutama komea hirsimökki, tai oikeastaan hirsihuvilaksi luokiteltu rakennus. Meidät ohjattiin varmaankin 200m2 kaksikerroksiseen huvilaan.
Alakerrassa oli iso tupakeittiö ja pari makuuhuonetta ja iso avotakka. Yläkerrasta löytyi lisää makuuhuoneita. Nyt tuntui siltä, että olimme päässeet paratiisiin. Mökkikylän "huoltomies" kävi sytyttämässä takan ja tiedusteli haluaisimmeko mennä saunaan. - "Jo toki, klo 22:00 on sopiva aika"; mies kumarsi ja poistui saunanlämmitysaskareisiin. Paateneen "mökki" Avotakka |
|
Aihe: Re: Kun aika on... Kirjoittaja Jari Jaakkola 06.10.17 klo 22:30:17
"Nälkä on aina vieraanamme". Myös matkamiehet kaipasivat sapuskaa. Naudan sisäfile kanttarellisipulikastikkeella saisi kelvata...- Kanttarellit olimme ostaneet tienvarresta edellisenä päivänä.
Kanttarellisipulikastike valmistumassa Liekitettyä naudansisäfilettä Pöydänantimet "Kyllä oli hyvvee..." Jatkuu... |
|
Aihe: Re: Kun aika on... Kirjoittaja rebel70 06.10.17 klo 22:37:07
Hienoa tarinaa ja viimeisestä kuvasta tuli nälkä....
|
|
Aihe: Re: Kun aika on... Kirjoittaja Jari Jaakkola 06.10.17 klo 22:39:31
Moro !
Lähdepä seuraavalle reissulle mukaan !. t.Jari |
|
Aihe: Re: Kun aika on... Kirjoittaja KK 06.10.17 klo 23:30:30
Syvä, kateellinen huokaus...
|
|
Aihe: Re: Kun aika on... Kirjoittaja Jari Jaakkola 06.10.17 klo 23:37:05
Tasan klo 22:00 "huoltomies" saapui ja ilmoitti saunan olevan lämmin. Olimme saaneet ruokailtua, joten pyyhkeet ja pesuvehkeet mukana talsimme taskulampun valossa Seesjärven rannalla sijaitsevalle rantasaunalle. -Sauna oli suhteessa yhtä komia kuin huvilakin.
Hauskana yksityiskohtana pesuhuoneen lautalattia oli reijitetty, sillä kaatoa ei ollut. Rantasauna Seesjärvi Saunassa sai tuimat löylyt Tulipesään syötettiin puut jäähdyttelyhuoneen puolelta Reijitetty lautalattia |
|
Aihe: Re: Kun aika on... Kirjoittaja Jari Jaakkola 06.10.17 klo 23:38:29
KK, Nyt FSJ-jeepin ostoon !!!! ;)
Hentpe:llä myynnissä !. |
|
Aihe: Re: Kun aika on... Kirjoittaja Jari Jaakkola 06.10.17 klo 23:58:04
Saunan jälkeen nautimme hyvästä tunnelmasta ennen maata menoa. Olimme varanneet hyviä juomia iltaa varten, sillä Paatene oli matkamme "pääkohde".
Maistuisiko vielä yksi ? No mikä ettei ? |
|
Aihe: Re: Kun aika on... Kirjoittaja Jari Jaakkola 07.10.17 klo 08:33:02
Aamu avautui aurinkoisena ja tiedossa oli "autoremont" eli pakoputkikorjausta. Sadekuurot muistuttivat olemassaolollaan ja kyllähän siinä puuhaillessa kastui.
"Autoremont" Tontilla oli mielenkiintoista kalustoa, UAZ oli hieman suuremman remontin alla, kuin wakoneekeri. UAZ:t ovat niin sympaattisen näköisiä, että melkein pitäisi hommata itsellekin sellainen. Sadantonnin isompi huolto menossa |
|
Aihe: Re: Kun aika on... Kirjoittaja Jari Jaakkola 07.10.17 klo 09:09:15
Kun pakoputki oli taas saatu paikattua edes jonkinlaiseen kuntoon, oli aika lähteä kylille.
Vuonna 1941 Paateneen valloitti JR 4 joukot 20. päivä lokakuuta. Seesjärven rannalla sijaitseva kylä oli jäänyt venäläisiltä polttamatta ja evakuoimatta. Paateneen taloja Kylässä oli ainakin pari -kolme puotia ja yhdestä niistä ostimme välipalaksi rahkapiirakkaa. Kaupat olivat tyypillisiä sekatavarakauppoja,joista löytyy melkein kaikki tarpeellinen, jos ei pidä rimaa liian korkealla. Ortodoksikirkko muutaman kilometrin päässä kylän eteläpuolella taitaa olla ainoa nähtävyys komeiden maisemien lisäksi. Sinne johti kapea tieura ja ihmettelimme pidetäänkö tietä talvisin auki,sillä kirkon katveessa sijaitsi muutamia asutun näköisiä taloja,joissa oli autot pihalla. Syksy on saapunut Välipala Ortodoksikirkko oli huonossa kunnossa. Ikkunoita ei ollut ja kaikki rempsotti venäläiseen tyyliin. Vuonna 1900 rakennetun kirkon remontti oli kuitenkin alkanut, sillä sipulikupolit olivat saaneet uuden pellityksen. Sisäpuolelta lattia oli purettu. Hitaasti, mutta epävarmasti taitaa remontti edetä... Sipulikupolin uusi pellitys Kirkon sisälattia oli poistettu, -tai lahonnut |
|
Aihe: Re: Kun aika on... Kirjoittaja Jari Jaakkola 07.10.17 klo 09:42:43
Paateneen mielenkiintoisin pytinki oli hienolla paikalla. Taustalla Seesjärvi
Autokauppa päätien varrella ? Kun rakennusinsinööri ja autoinsinööri lyövät viisaat päänsä yhteen, on lopputulos tällainen https://www.google.com/maps/place/63%C2%B017'00.0%22N+33%C2%B024'45.0%22E/@63.283333,33.4125,11z/data=!4m5!3m4!1s0x0:0x0!8m2!3d63.283333!4d33.4125 |
|
Aihe: Re: Kun aika on... Kirjoittaja Jari Jaakkola 07.10.17 klo 18:07:25
Mökkikylän laanilla oli UAZ:n lisäksi pari muutakin kiinnostavaa ajoneuvoa. Rujosta ulkonäöstä huolimatta, olivat kuulemma ajokuntoisia.
Telavetoinen vekotin Parhaat päivänsä nähnyt kuorkki "Huoltomies" kertoi, että kerran oli viisi sutta käynyt tontilla. Kolmesta vahtikoirasta yksi oli loukkaantunut suden purtua sitä päähän, mutta yksi vahtikoirista oli susille pärjännyt. Lempeänoloinen sudenkarkoittaja Illalla vielä syötiin ja saunottiin ja kisailtiin Paateneen mölkkymestaruudesta. Mestaruuden vei tällä kertaa alueen "huoltomies". |
|
Aihe: Re: Kun aika on... Kirjoittaja Jari Jaakkola 07.10.17 klo 18:15:52
Aamulla piti paratiisi jättää ja jatkaa matkaa. Autojen pakkaus vei hieman aikaa, mutta tielle pääsimme jo hyvissä ajoin aamupäivän aikana.
Mökkikylän opaste päätien risteyksessä Tuttu kuoppainen hiekkatie kuljetti meitä kohti Ondajärveä (Ontajärvi). Olimme vierailleet siellä viime syksynä ja todenneet sen miellyttäväksi seuduksi. Matkalla piti poiketa Jolmajärven rantaan katsomaan olisiko järven yli kulkeneesta lossista enää mitään jäljellä. Jolmajärven lossi 1941 Metsittynyt tieura vei rantaan. Lahonneita laiturirakenteita järven itärannalla oli vielä nähtävissä. Lahonnut laituri Järven toisella puolella sijainnut Kuusiniemen kylä on täydellisesti hävinnyt ja metsittynyt. |
|
Aihe: Re: Kun aika on... Kirjoittaja Jari Jaakkola 08.10.17 klo 09:14:45
Täydensimme ruoka- ja juomavarastoja ja nautimme GOST-standardin mukaisen retrojäätelön. Luulimme ostaneemme luumu-vanilijajäätelön, mutta luumua ei jäätelöstä löytynyt. Plombir-sana hämäsi, plombir tarkoittaakin, että jäätelön rasvaprosentti on yli 10 eli jäätelö on hyvää.
Uusinta uutta Venäjällä, kassakone, jolla ostoksemme veloitettiin GOST-standarnin mukainen retrojäätelö |
|
Aihe: Re: Kun aika on... Kirjoittaja Jari Jaakkola 08.10.17 klo 09:32:01
Ei päivää ilman "autoremont". Hieman ennen saapumistamme Ontajärvelle alkoi ohjaustehostin urisemaan siihen malliin, että öljy on vähissä. Yllätykseksi ohjaustehostinöljy oli hävinnyt kokonaan. Lotrasin ATF:ää säiliöön ja käynnistin auton, kääntelin ohjauspyörää ja Mikko kertoi, että liittimestä suorastaan suihkuaa öljyä. Kartioliitin tuntui, ettei se ollut tiukalla. Avasin liittimen, tutkin putkea ja kartiohelmeä, mutta mitään poikkeavaa en löytänyt. Muutin hieman helmen asentoa ja kiristin liitoksen sopivasti. Öljyvuoto loppui ja saatoimme huokaista helpotuksesta.
Matka jatkui eteenpäin. Jotkut puusiltojenylitykset hieman epäilyttivät, mutta perille päästiin. Tällä kertaa saavuimme Ontajärvelle etelän suunnasta ja tie oli hyväkuntoinen. Silta Kenttävartio Kivi Ontajärven länsirannalla, sai toimia parin yön verran tukikohtanamme. Teltan saimme, yllätys, yllätys, pystyttää sateessa... Kosteaa... Kenttävartio Kivi |
|
Aihe: Re: Kun aika on... Kirjoittaja Jari Jaakkola 08.10.17 klo 11:55:14
Kenttävartio Kiven aiempi nimi oli Mäntylä ja vartio oli perustettu 5-8/1942. Vartioivat joukot vaihtuivat ja niin myös vartion nimi. Myös vihollisen tiedustelua pyrittiin vaikeuttamaan nimivaihdoksilla.
Aivan niemenkärjestä löysimme vanhan hirsikehikon. Emme osanneet päätellä, voisiko kehikko olla kentävartion jäljiltä. Kehikko oli nostettu kiven "ympärille". Hirsikehikko Pienen matkan päässä etelämpänä oli kapea hiekkaharju. Sen päällä oli taistelukaivantoja ja ampumapesäkkeitä. Aarteita ei löytynyt, tyhjä Lapinkulta tölkki kylläkin Rinteen lännenpuoleisella juurella oli pieni maja. Liekö venäläisten tekosia vaiko suomalaisten. Hirsimaja |
|
Aihe: Re: Kun aika on... Kirjoittaja Jari Jaakkola 08.10.17 klo 13:30:28
Sateinen ja tuulinen, jopa myrskyinen yö avautui seuraavana aamuna tyynenä. Saimme nauttia siedettävästä säästä aina iltaan saakka, jolloin tuuli nousi ja sateet saapuivat.
Tyyni Ontajärvi aamulla Ondozeron kylä on aina käynnin arvoinen. Ajoimme tällä kertaa aivan niemen kärkeen, jossa sijaitsi Ondozeron taistelun muistomerkki. Taistelussa kaatui yli 150 venäläistä ja alle kaksikymmentä asemiaan puolustavaa suomalaissotilasta. Ondajärven kylää vuonna 1942 Taistelun muistomerkki Muistomerkiltä n. 200 metriä etelään oli vuonna 1942 venäläisten räjäyttämä silta. Ondozeron S-marketissa täydensimme juomavarastojamme ja ostimme herkkuja. Nappisilmä on saanut kipeää Parempi bensat tankissa kuin kanisterissa,Ondozero Jokaisessa kylässä pitää olla autoliike ? Upeakuntoinen UAZ |
|
Aihe: Re: Kun aika on... Kirjoittaja Jari Jaakkola 08.10.17 klo 16:47:41
Sateesta ja yltyvästä tuulesta huolimatta valmistimme ilta-aterian tarpin alla. Naudansisäfilettä oli vielä reilusti jäljellä kera vihannesten ja riisin.
Ilta-ateria valmistumassa Ontajärven vaahtopäät Teltassa on kuitenkin lämmintä |
|
Aihe: Re: Kun aika on... Kirjoittaja Jari Jaakkola 08.10.17 klo 17:05:57
Matalapaine pysyi sitkeästi yllämme, kun lähdimme kenttävartiosta ajamaan kohti Rukajärveä. Monttuinen hiekkatie oli täynnä vesilätäköitä ja vaikka nopeus ei noussut 60km/h suuremmaksi,niin kuravesi lensi aina silloin tällöin tuulilasille saakka. Se kasteli myöskin konehuoneen ja wakoneekerin moottori sammui. Kuivasin paikat ja taas mentiin. Pari kilometriä myöhemmin moottori sammui taas. Ajoin kuralätäkköön, mutta se oli niin pieni ettei se voinut konehuonetta kastella. Arvasin heti, mistä oli kysmys;" ullatus, ullatus, puolalle tuleva maajohto liittimen juuresta poikki !".
"Autoremont" Nyt naurattaa Kun saavuimme Rukajärvelle, jouduimme pakosta hautajaissaattueeseen. Saattueessa oli meidän perässä myös muita "ulkopuolisia". Vainajaa kuljetettiin arkussa, joka oli peräkärryssä jota veti Lada Niva. Väkisinkin nousi mieleeni Chris Rean 80-luvun loistava biisi "The Road To Hell". Toivoa kuitenkin sopii, ettei vainaja ollut matkalla sinne. https://www.youtube.com/watch?v=OA1V7cI28hI Hautajaissaattue Vastaantuleva liikenne kunnioitti vainajaa seuraavasti; Kun saattue oli autosta havaittu, pysähtyi se tienviereen ja odotti niin kauan kunnes hautajaissaattue oli auton sivuuttanut, ennen kuin taas jatkoi matkaansa. Minusta se oli hieno tapa !. Kun minut joskus kuopataan, niin tämän Titiyon Come Along biisin saa laittaa soimaan: https://www.youtube.com/watch?v=yLsVGwNWOA4 Puolisen tuntia ajoimme saattueessa, ennenkuin se kääntyi hautausmaalle ja me pääsimme jatkamaan matkaa kohti Kostamusta. |
|
Aihe: Re: Kun aika on... Kirjoittaja KK 08.10.17 klo 17:40:34
Kun faija delas -91, mulla oli vielä se hieno Wagoneer -75 ja kysyin sairaalassa, saanko ajaa äijän lodjuineen sillä kirkkoon, vaan eihän se tietty suomessa ole luvallista.
Toi pulla jeeppi saattaa olla ihan neveskin, tuollaisilla vanteilla sitä ainakin viimeksi on tehty ja selittäis siistin olemuksen. |
|
Aihe: Re: Kun aika on... Kirjoittaja Jari Jaakkola 08.10.17 klo 18:30:49
Rukajärvi Kostamustie ei juurikaan makuelämyksiä tarjoa. Se on vain pakollinen siirtymä. Lietmajärvellä tankattiin ja kerran keitettiin sufet ennen Kostamusta. Jeepit löysivät yöpaikaksi hotelli Fregatin. Halpa, muttei kovin tasokas hotelli. Yksi yö menettelee. Illalla vietimme pienen karonkan Kalevalan seurassa reissun kunniaksi. Seuraavana päivänä kun oli tarkoitus ajaa jo Suomen puolelle.
Kalevala, parasta mitä Venäjä voi tarjota Kekkonen Kostamuksessa Neuvostoajalta ? Rajavartiostolle pyhitetty Reissun loppusuora alkoi häämöttää ja Chisu on oikeassa; https://www.youtube.com/watch?v=34wiYkfONYQ jatkuu... |
|
Aihe: Re: Kun aika on... Kirjoittaja Jari Jaakkola 21.10.17 klo 17:03:52
Karonkan jälkeisenä aamuna ajoime rajalle ja Suomen puolelle. Venäjän tullivirkailijat olivat aivan innoissaan, kun näkivät meidän täyteen lastatut jeepit. Niin innoissaan, että minun piti käytännössä tyhjentää koko auto tavaroista, joita 3-4 tullivirkailijaa kiihkeästi tutkiskeli. Aikaahan siihen kului, mutta lopulta sain laittaa kaikki kapsäkit takaisin autoon ja luvan lähteä ajamaan kohti Suomen rajavalvontapistettä.
Koko ahnas virkailijajoukko hyökkäsi sitten sutena Mikon auton kimppuun... Mikkoa odotellaan saapuvaksi Suomalaiset passintarkastajat hoitivat työnsä asiallisesti ja jäin parkkiin odottelemaan Mikkoa. Kohta tuli teksitiviesti, että saattaa hieman kulua aikaa, ennenkuin rajan yli pääsee. Tullimiehet olivat löytäneet tullaamattomia kolmiolääkkeitä, joiden vuoksi Mikosta tehtiin salakuljettaja Laitinen. Valokuvat otettiin. lääkkeet punnittiin ja probuskat täytettiin kuutena kappaleena, ennen kuin matka saisi jatkua. - Kolmisen tuntia tähän kaikkeen sitten kului aikaa. "Perästä kuuluu"; totesivat tullimiehet; "Venäjän valtio lähestyy myöhemmin Teitä sakon muodossa ja jos sakkoa ei makseta, ei ole enää pääsyä Venäjälle". |
|
Aihe: Re: Kun aika on... Kirjoittaja Jari Jaakkola 21.10.17 klo 17:29:16
Aikaa episodiin oli vierähtänyt sen verran, että ajoimme yöksi Mikon mökille Juukaan.
Lauttamatkalla ei ollut tax-freemyymälää. Mökillä kertasimme matkan tapahtumia, kävimme saunassa ja söimme vielä viimeiset naudanlihasisäfileet. Jeepit Suomessa. Kilometrejä viikon reissulle kertyi noin 2200 km verran. Reittimme. Eilen saapui Mikolle postia Venäjältä, venäjän kielellä tottakai. Kääntäjää tarvitaan apuna, jotta selviää mitä tuo mystinen kirje tahtoo kertoa. Eli Mikon matka jatkuu vielä........ Reilu määrä postimerkkejä varmistaa kirjeen perilletulon. Tällainen reissu tällä kertaa, kommentteja ja kysymyksiä saa esittää. -Dasvidanja, sanois venäläinen- |
|
Aihe: Re: Kun aika on... Kirjoittaja Jussilassi 21.10.17 klo 21:09:18
Noissa vennäänviranomaisten kanssa asioinnin helpottamiseksi suosittelen käyttämään palkattua apua.
En nyt muista kustannuksia, mutta kohtuulliset olivat, panacodeja jäi joskus reppuun ilman reseptiä. Lakitoimisto http://www.irinailvonen.com Hoiti koko revohkan. |
|
Aihe: Re: Kun aika on... Kirjoittaja jeeppihullu 21.10.17 klo 22:05:36
Korjaus aiempaan: olin tullissa 4.5 tuntia.
Jarille totesin jo Vartiuksessa, että maku menee Venäjän matkailusta, jos sakko tulee. Nythän ei vielä ole tullut mitään rangaistusvaatimusta tai edes sakkoa, vain tuo tullilaboratorion massaspektrometrillä tekemän mittauksen tulokset: vajaa gramma kodeiinia, mikä Venäjän Federaation ja Putinin kavereiden laatimien sääntöjen ja lakien mukaan on huumausainetta riippumatta siitä onko tuotu puhtaana tötsynä vai reseptilääkkeen osana maahan. Perseestähän tämä on, että dokumentit kulkevat samaan tyyliin kuin aikoinaan Venäjän autonomisen suuriruhtinaskunnan aikaan, VENÄJÄKSI pelkästään !!! Tosin kyllä sitä sen verran venättää on tullut tavailtua, että ei jäänyt viesti epäselväksi. Tullin tarkastuspöytäkirja (venäjän kielellä pelkästään), joka tehtiin rajalla palatessamme Venäjältä, oli täynnä virheitä ja suoranaisia vääristelyjä asioiden kulusta. Koirat muka löysivät tabletit autosta; kattia kanssa, itse avasin kauniille ja ystävälliselle tullivirkailijalle kaikki pussit ja nyssäkät, eikä hän välittänyt särkylääkkeistä pätkääkään, koiratkin olivat kiinnostuneita vain salamipötköstä eivätkä noteeranneet "Laitisen" pillereitä millään tavoin. Vasta yli-innostunut "kunnollinen tullimies" sai ahaa-elämyksen Panacod-Codein -rasiasta. Huonosti suomea taitava tulkki käänsi rajaasemalla tarkastuspöytäkirjan pääkohdat minulle, ja minun oli pakko sanoa, että ei tällaista voi allekirjoittaa, kun käännöksen mukaan asiat etenivät aivan eri tavalla kuin todellisuudessa ja suurin osa dokumentista jäi ymmärtämättä. Tähän tulkki totesi vain, että "haluatko vielä tänään Suomeen ?"; ei ole vaikeaa arvata, allekirjoitinko. Mutta en minä on ole kovinkaan huolissani. Kaverikin sanoi, että jos tällaisesta joutuisi Siperiaan, niin enköhän minä jo olisi siellä. Sakko voi tulla, sitä en maksa, luovun Venäjän matkailusta ja jatkan sitten off-road seikkailuja Etelä-Amerikassa. Jos tulee rangaistusvaatimus tai luovutuspyyntö, niin sitten lähden Bahamalle. Tilanne on tietenkin arvioitava uudelleen, jos Venäjä miehittää Suomen yllätyshyökkäyksellä. |
|
Aihe: Re: Kun aika on... Kirjoittaja rebel70 21.10.17 klo 22:18:10
Kuopiossa olisitte voineet käydä potkimassa Jeepin renkaita.
|
|
Aihe: Re: Kun aika on... Kirjoittaja Jari Jaakkola 22.10.17 klo 08:17:18
Joo. Täytyy pitää mielessä seuraavalla reissulla.
Ja eikös sieltä saa hyvlä kalakukkojakin. Muikkukukko ja lasi kylmää maitoa on mun suosikki. Niitä voisi syödä vaikka kuinka paljon. |
|
Aihe: Re: Kun aika on... Kirjoittaja guru 22.10.17 klo 12:06:47
tais jeeppihullu kurvata eilen tuusulan nakkikioskille?
|
|
Aihe: Re: Kun aika on... Kirjoittaja Jari Jaakkola 22.10.17 klo 15:55:19
Se olin mä...
Kävin pesemässä wakoneekerin ja tuli nälkä 😁. |
|
AMCCF Forum » Powered by YaBB 2.6.0! YaBB Forum Software © 2000-2024. Kaikki oikeudet pidätetään. |
