Kirjoittaja Sammy 09.08.20 klo 20:27:39
Kolmas pysähdyspaikka oli Santa Inez. Täällä oli mahdollista suorittaa vähän isompiakin korjauksia ja suurimmilla tiimeillä olikin paikalla hyvin varustellut huoltoteltat. Kilpailussa eniten kärsivät luonnollisesti renkaat, mutta useimmissa autoissa oli tästä syystä myös sisäkumit. SC/Ramblereiden osalta kymmenelle autolle sattui yhteensä vain 3 rengasrikkoa! Tähän vaikutti varmasti myös se, että autoissa oli takarenkaina Pikes Peak-pintaiset Goodyearit. Yksi Rambler-kuljettajista kertoi, ettei vauhtia tarvinnut hidastaa edes viimeisen 40 mailin vuoristo-osuudella.
Muutama autokunta jätti leikin kesken tällä kolmannella aikatarkastusasemalla, johtuen lataus tai akkuongelmista, koska pimeys alkoi jo laskeutua ja jatkaminen ilman kunnon valoja ei olisi ollut turvallista. Tässä kohtaa tietynlainen kilpailijoiden välinen samanhenkisyys ja samantahtoisuus astui kuvaan. Suuremmat tiimit auttoivat nopeasti kilpailijoitaan, jos heidän omia autojaan ei ollut huoltoalueella. Useat kuljettajat pääsivät jatkamaan kilpailua saatuaan kilpailijatallin huoltohenkilökunnalta apua autojensa saamiin vaurioihin. Jopa kuljettajat, joiden autot oli hajonneet, jäivät auttamaan muita, jotta nämä pääsisivät edelleen jatkamaan.
Yksi neliveto-SC/Ramblereista, numero 160, ei koskaan saapunut tälle pisteelle ja oli siis joutunut täten keskeyttämään (DNF). Tiimin henkilökunnan mukaan auton kuljettaja, pajan esimiehenä toiminut Jim Wright oli enemmänkin asfalttikuski, joten hänellä oli ongelmia maastoajon kanssa.
Kuljettajilla ei ollut aikaa hukattavaksi huoltopaikalla ja useat jatkoivat matkaa heti pakollisten toimenpiteiden jälkeen mahdollisimman nopeasti. Seuraava tavoite oli jatkaa matkaa ja päästä perille Laguna Chapalaan, josta reitti kääntyisi pohjoisen suuntaan, takaisin kohti Ensenadaa. Pohjoisen suuntaan lähdettäessä oli valittavissa kaksi eri reittiä; kapea ja mutkainen tie kanjonin läpi tai suorempi ja helpompi, mutta 30 mailia pidempi reitti. Tässä kohtaa Rambler-kaksikko Samida/Henderson eksyivät ja heiltä kului aikaa yli viisi tuntia löytää takaisin reitille. A.I.R:n ensimmäisenä liikkeelle lähteny auto numero 80 kuljettajinaan Rodney Hall ja Charlie Fox joutui keskeyttämään 4 mailia pohjoiseen San Matis Pass (Calamaiue Canyon):n kontrollipisteestä ohjaussimpukan täydelliseen hajoamiseen, sekä jo aiemmin mainittuun moottoriöljyn vähyydestä johtuneeseen moottoririkkoon. Heidän takaansa tulleet autot eivät päässeet kapealla reitillä hajonneen auton ohi lähes tuntiin.
Muutama autokunta jätti leikin kesken tällä kolmannella aikatarkastusasemalla, johtuen lataus tai akkuongelmista, koska pimeys alkoi jo laskeutua ja jatkaminen ilman kunnon valoja ei olisi ollut turvallista. Tässä kohtaa tietynlainen kilpailijoiden välinen samanhenkisyys ja samantahtoisuus astui kuvaan. Suuremmat tiimit auttoivat nopeasti kilpailijoitaan, jos heidän omia autojaan ei ollut huoltoalueella. Useat kuljettajat pääsivät jatkamaan kilpailua saatuaan kilpailijatallin huoltohenkilökunnalta apua autojensa saamiin vaurioihin. Jopa kuljettajat, joiden autot oli hajonneet, jäivät auttamaan muita, jotta nämä pääsisivät edelleen jatkamaan.
Yksi neliveto-SC/Ramblereista, numero 160, ei koskaan saapunut tälle pisteelle ja oli siis joutunut täten keskeyttämään (DNF). Tiimin henkilökunnan mukaan auton kuljettaja, pajan esimiehenä toiminut Jim Wright oli enemmänkin asfalttikuski, joten hänellä oli ongelmia maastoajon kanssa.
Kuljettajilla ei ollut aikaa hukattavaksi huoltopaikalla ja useat jatkoivat matkaa heti pakollisten toimenpiteiden jälkeen mahdollisimman nopeasti. Seuraava tavoite oli jatkaa matkaa ja päästä perille Laguna Chapalaan, josta reitti kääntyisi pohjoisen suuntaan, takaisin kohti Ensenadaa. Pohjoisen suuntaan lähdettäessä oli valittavissa kaksi eri reittiä; kapea ja mutkainen tie kanjonin läpi tai suorempi ja helpompi, mutta 30 mailia pidempi reitti. Tässä kohtaa Rambler-kaksikko Samida/Henderson eksyivät ja heiltä kului aikaa yli viisi tuntia löytää takaisin reitille. A.I.R:n ensimmäisenä liikkeelle lähteny auto numero 80 kuljettajinaan Rodney Hall ja Charlie Fox joutui keskeyttämään 4 mailia pohjoiseen San Matis Pass (Calamaiue Canyon):n kontrollipisteestä ohjaussimpukan täydelliseen hajoamiseen, sekä jo aiemmin mainittuun moottoriöljyn vähyydestä johtuneeseen moottoririkkoon. Heidän takaansa tulleet autot eivät päässeet kapealla reitillä hajonneen auton ohi lähes tuntiin.
