Kirjoittaja Sammy 25.06.20 klo 12:16:07
Watkins Glenissa 1967 saamiensa vammojen johdosta Bob Bondurant erosi väliaikaisesti A.I.R:n palveluksesta helmikuussa 1968. Hän oli vakaasti lopettamassa uraansa, mutta johtuen kokemuksestaan esimerkiksi juuri Garnerin kouluttamisesta Grand Prix -elokuvaa varten, hän perusti kuuluisan ajokoulunsa. Kilpa-ajohommiin hän kyllä palasi vielä myöhemmin.
Bob Bondurant poseeraa ajokoulutuskaluston kanssa
Ilman Bondurantia ja sponsorien lupaamaa rahaa A.I.R. oli käytännössä varaton. Garner kääntyi hyvän ystävänsä John Creanin puoleen hakeakseen taloudellista apua.
Crean osti A.I.R:n kesällä 1968. Garner ei koskaan tämän jälkeen ollut tallin omistaja, mutta lainasi nimensä tallin käyttöön, mikä onkin kantanut julkisuudessa aina näihin päiviin asti. Tiimiin kun viitataan usein kutsumalla sitä Garnerin talliksi ja mainostettiinhan tallia aikanaan nimellä James Garner’s American International Racing.
Crean siirsi tallin päämajan ja pajan Scooter Patrickin tiloihin Manhattan Beachille Kaliforniaan. Tässä vaiheessa myös Dick Guldstrand päätti jättää tallin, koska autoja ei enää hänen pajallaan rakennettaisi. Wilson Springer liittyi tallin PR-päälliköksi, Don Rabbit siirtyi varatoimitusjohtajaksi ja Scooter Patrickin liikekumppani Hans Adams nousi tallipäällikön virkaan. A.I.R:n tavoitteena oli vuonna 1969 osallistua tällä lievästi muuttuneella kokoonpanolla samoihin kilpailuihin, kuin vuotta aikaisemminkin.
John Crean
James Garnerin tavoite oli yhä kilpailla, mutta yksikään vakuutusyhtiö ei suostunut myöntämään vakuutuksia hänelle itselleen eikä myöskään elokuville, joita hän oli kuvaamassa, mikäli Garner olisi loukkaantunut rata-ajossa. Tämä olisi vaikuttanut rajusti hänen näyttelijän uraansa, joten hän päätyi kilpailemaan off-road -kilpailuissa, joissa vakuutukset syystä tai toisesta olivatkin voimassa. NORRA oli täydellinen vastaus Garnerin kilpailuhaaveille. Jo aikaisemmin mainittu vuoden 1968 Stardust 7-11 -kilpailu oli vasta alkua...
James ”Maverick” Garner
Bob Bondurant poseeraa ajokoulutuskaluston kanssa
Ilman Bondurantia ja sponsorien lupaamaa rahaa A.I.R. oli käytännössä varaton. Garner kääntyi hyvän ystävänsä John Creanin puoleen hakeakseen taloudellista apua.
Crean osti A.I.R:n kesällä 1968. Garner ei koskaan tämän jälkeen ollut tallin omistaja, mutta lainasi nimensä tallin käyttöön, mikä onkin kantanut julkisuudessa aina näihin päiviin asti. Tiimiin kun viitataan usein kutsumalla sitä Garnerin talliksi ja mainostettiinhan tallia aikanaan nimellä James Garner’s American International Racing.
Crean siirsi tallin päämajan ja pajan Scooter Patrickin tiloihin Manhattan Beachille Kaliforniaan. Tässä vaiheessa myös Dick Guldstrand päätti jättää tallin, koska autoja ei enää hänen pajallaan rakennettaisi. Wilson Springer liittyi tallin PR-päälliköksi, Don Rabbit siirtyi varatoimitusjohtajaksi ja Scooter Patrickin liikekumppani Hans Adams nousi tallipäällikön virkaan. A.I.R:n tavoitteena oli vuonna 1969 osallistua tällä lievästi muuttuneella kokoonpanolla samoihin kilpailuihin, kuin vuotta aikaisemminkin.
John Crean
James Garnerin tavoite oli yhä kilpailla, mutta yksikään vakuutusyhtiö ei suostunut myöntämään vakuutuksia hänelle itselleen eikä myöskään elokuville, joita hän oli kuvaamassa, mikäli Garner olisi loukkaantunut rata-ajossa. Tämä olisi vaikuttanut rajusti hänen näyttelijän uraansa, joten hän päätyi kilpailemaan off-road -kilpailuissa, joissa vakuutukset syystä tai toisesta olivatkin voimassa. NORRA oli täydellinen vastaus Garnerin kilpailuhaaveille. Jo aikaisemmin mainittu vuoden 1968 Stardust 7-11 -kilpailu oli vasta alkua...
James ”Maverick” Garner