Tuo kotikonstein kuumana takominen on yleensä päätynyt jousen katkeamiseen, koska syntyy väkisinkin lämpökäsittelyn rajapintoja.
Kylmätaontaa on tehty hyvin tuloksin. Suosittelen. Jos on painava pajavasara, niin hyvä. Tai sitten toinen konsti on rautakanki. Pikkuhiljaa hyvä tulee...
Lehtijousien toiminnasta ja uudelleenniputuksesta
Lehtijousien toiminnasta ja uudelleenniputuksesta
American HT -65,American 220 2d,American 330 Wagon(x2),American F/EX,Eagle STW(x4),Matador Coupe(2x),AMC Hornet 2d(x3),Jeepster 1950,Concord -81,Nash HT -52,Classic 2d -63,SCReplica/Rogue -66,Sundancer -82
Lehtijousien toiminnasta ja uudelleenniputuksesta
Itse myös harjoittanut jousten taontaa, ja on helppoa hommaa.
Sopivan kokonen alasin ja leka, ja menoks.
Joskus joku kehui, että jos jousta takoo lämpimänä, niin lämpötila ei saisi olla paljoa paria sataa enenmpää (haitallinen asia on just tuo karkeneminen, joka liian suuren lämmittämisen seuraamuksena tulee)
Eli toisin sanoen, se on sama tehdä jo kylmänäkin, ja helpompikin kun ei tarvitse lämmittyksen kanssa pelata ja seurata ettei yli lämpiä.
---
Nuihin lisä lehtiin...
Kun valitsee sopivanlaiset, niin ei perää tarvitse nostaa, tai siis se ei nouse, saat pysymään juuri sillä korkeudella kuin haluat.
Mutta saadaan silti kuorman kanto kykyä, jolloin isommallakaan kuormalla perä ei silti niin helposti painu alas. Se on vain sen lisä lehden kaarevuus profiili valittava sillai, ettei tule nostavaa vaikutusta vaan vasta kuoraman kanssa alkaa ottaan hanttiin...
Mutta äkkiseltään menee kokeilu hommiksi, milloin on hyvä.
Parempi tietysti jos apulehdet olisi paksumpaa tavaraa kuin alkuperäiset, jolloin niillä olisi tuo kantokykykin parempi...
Tasapaksuisilla ero täytyy etsiä muuttelemalla lehden pituuksia ja/tai lisäämällä lehtiä.
Tietysti nopea ensi apu, on katsoa nuo pohjaanlyönti kumit sillai, että kumit ottaa pohjaan ennenkuin renkaat otta kiinni.
Tai oikesti, ei se ole ensiapu, vaan lähtökohtaisesti pohjaan lyönti kumit on juuri sitä varten, että ne ottaa ensin, ennen kuin renkaat ottaa mihinkään.
Eli jousetkin on hyvä laittaa kuosiin, koska on sekin ilkeää, jos montuissa jouset kokoaika pohjaa kumeihin...
Sopivan kokonen alasin ja leka, ja menoks.
Joskus joku kehui, että jos jousta takoo lämpimänä, niin lämpötila ei saisi olla paljoa paria sataa enenmpää (haitallinen asia on just tuo karkeneminen, joka liian suuren lämmittämisen seuraamuksena tulee)
Eli toisin sanoen, se on sama tehdä jo kylmänäkin, ja helpompikin kun ei tarvitse lämmittyksen kanssa pelata ja seurata ettei yli lämpiä.
---
Nuihin lisä lehtiin...
Kun valitsee sopivanlaiset, niin ei perää tarvitse nostaa, tai siis se ei nouse, saat pysymään juuri sillä korkeudella kuin haluat.
Mutta saadaan silti kuorman kanto kykyä, jolloin isommallakaan kuormalla perä ei silti niin helposti painu alas. Se on vain sen lisä lehden kaarevuus profiili valittava sillai, ettei tule nostavaa vaikutusta vaan vasta kuoraman kanssa alkaa ottaan hanttiin...
Mutta äkkiseltään menee kokeilu hommiksi, milloin on hyvä.
Parempi tietysti jos apulehdet olisi paksumpaa tavaraa kuin alkuperäiset, jolloin niillä olisi tuo kantokykykin parempi...
Tasapaksuisilla ero täytyy etsiä muuttelemalla lehden pituuksia ja/tai lisäämällä lehtiä.
Tietysti nopea ensi apu, on katsoa nuo pohjaanlyönti kumit sillai, että kumit ottaa pohjaan ennenkuin renkaat otta kiinni.
Tai oikesti, ei se ole ensiapu, vaan lähtökohtaisesti pohjaan lyönti kumit on juuri sitä varten, että ne ottaa ensin, ennen kuin renkaat ottaa mihinkään.
Eli jousetkin on hyvä laittaa kuosiin, koska on sekin ilkeää, jos montuissa jouset kokoaika pohjaa kumeihin...
Lehtijousien toiminnasta ja uudelleenniputuksesta
Tuo kotikonstein kuumana takominen on yleensä päätynyt jousen katkeamiseen, koska syntyy väkisinkin lämpökäsittelyn rajapintoja.
Kylmätaontaa on tehty hyvin tuloksin. Suosittelen. Jos on painava pajavasara, niin hyvä. Tai sitten toinen konsti on rautakanki. Pikkuhiljaa hyvä tulee...
Rautakanki voi täräytellä käsille. Tärähtely tekee huonoa käsien verisuonille. Tai ei kai pikkuhomma mitään, mutta jos sitä enempi harrastaa, niin voi haittoja ilmetä. Vanhoilla sepillä tullut veritulppia käsiin, tosin vasta vuosien/vuosikymmenien takomisen seurauksena.
Lehtijousien toiminnasta ja uudelleenniputuksesta
Kun Concordea on katsellut tasaisella alustalla, niin toinen takakulma on hieman roikkunut. Otin osat irti ja on noi jouset ainakin lepotilassa ihan eri paria. Voiko noille tehdä muuta kuin viedä jousipajalle?
Lehtijousien toiminnasta ja uudelleenniputuksesta
takomalla itse,kaikki lehdet samaan kaarevuuteen. kokemusta on noista hornetin jousista,vaatii ison vasaran,alasimen ja kovaa työtä :-X itsellä meni noin tunti per lehti. kasatessa tein uudet siteet vähän vahvemmasta latasta jotka muovasin tiukasti niihin kiinni kuumana taivuttaen.tuli ainakin jäykät.
Lehtijousien toiminnasta ja uudelleenniputuksesta
Millai on luonannu? joko oot kokeillu? Jos itselle tekisin ni laittaisin lisäksi toiset toisiksi pisimmät lehdet. ( ensimmäistä lehteä jossa lenkit päissä ei lasketa). Jospa näin säilyttäs mukavuutensa.
Lehtijousien toiminnasta ja uudelleenniputuksesta
Kun Concordea on katsellut tasaisella alustalla, niin toinen takakulma on hieman roikkunut. Otin osat irti ja on noi jouset ainakin lepotilassa ihan eri paria. Voiko noille tehdä muuta kuin viedä jousipajalle?
Kun ei ole itsellä taitoa ja uskallusta jousien kylmätakomiseen, niin käytin jouset Tampereen Pajakulma Oy:ssä. Pajakulmassa jousien takominen ja toiseksi pisimmän lehden lisääminen maksoi yhteensä 200 euroa. Lisäksi uudet U-pultit maksoivat 20 euroa kappaleelta. Työ kesti viikon, hyvä palvelu ja lupasivat takoa jouset uudestaan ilmaiseksi, jos auton korkeus ei miellytä. Vallilan takomo olisi ottanut pelkästä takomisesta 200 ja lisälehden kanssa hintaa olisi tullut 320. Uusiakin jousia katselin. APD:llä jouset maksaisivat $149 kappaleelta ja postikulut olisivat olleet $250.General Spring:N $99 hintaiset uudet jouset vaikuttivat kanssa kiinostavilta, mutta eivät koskaan vastanneet sähköpostikyselyyn lähetyskuluihin.
Millä aineella(mikä aine kestää kiinni) kannattaa käsitellä pintaruosteessa oleva jousipakka?
Lehtijousien toiminnasta ja uudelleenniputuksesta
Maalasin Eaglessa Hammeritella mustaksi...
American HT -65,American 220 2d,American 330 Wagon(x2),American F/EX,Eagle STW(x4),Matador Coupe(2x),AMC Hornet 2d(x3),Jeepster 1950,Concord -81,Nash HT -52,Classic 2d -63,SCReplica/Rogue -66,Sundancer -82
Lehtijousien toiminnasta ja uudelleenniputuksesta
Jeepin jousista hioin ruosteet neekerintukalla veks ja ruiskutin mustan Hammeriten pintaan, kun en tykkää pensselin jäljistä. Ruiskun säiliöön ensin ruiskuohennetta pohjalle, sitten Hammeritea ja päälle vähän ruiskuohennetta ja sekoitus. En viitsinyt pelleillä viskositeettimittarin ja sekuntikellon kanssa...niin ja sen maalin lämpötilakin pitäisi olla 20 astetta... ::)
Maali on alkuun aika pehmosta joten kokoonpanon kanssa ei kannata hötkyillä.
Maali on alkuun aika pehmosta joten kokoonpanon kanssa ei kannata hötkyillä.
Lehtijousien toiminnasta ja uudelleenniputuksesta
Jos aletaan halkomaan hiuksia, niin eikös Hammerite kovetu aikaa myöten todella kovaksi. Luulisi sen halkeilevan "eläväisen" jousen pinnassa. Eikös jousen pinnoitteen pitäisi olla jotakin elastista. Olisiko epoksimaali sopiva? Ehkä jätän maalaamatta, kun ovat jo noin kestäneet 30 vuotta :)