Laitetaas tähän pari reissua jotka nyt jo naurattaa, mutta silloin kyllä vituttti pahemman kerran.
2002 Porin meettiin mennessä americaano oli saatettu leimaan ja ajokuntoon. Makkosen kanssa lähdettiin letkassa liikenteeseen, mää ja Juha caanossa edellä ja Virve ja Minna Rebelillä perässä. Maskuun asti matka meni hyvin, mutta sitten päätti kardaani tippua ja sinkosi samalla jotain kohti Rebeliä. No kipinäsuihkun laannuttua autot tienposkessa arvioitiin tilannetta; sen verran osia puuttui, että caanolla ei perille päästäisi ja Rebelistä vikkulasi halki (en oo vieläkään hommannut Juhalle uutta... :(). Auto köyden perään ja muutaman kilsan päähän kaverin isän pihalle ja nokka kotiin ja emännän pösöllä kohti poria. No vitutusta ei helpannut se, että illalla soi puhelin, caano vuotaa bensaa oikein urakalla.
Pösö piilossa mökin takana...
Toinen keikka mikä on jäänyt mieleen suuntautui samaan paikkaan, eli Poriin ja Euromeettiin.
Ajeltiin letkassa Hepen ja Jaakon kanssa kaikessa rauhassa kohti yyteriä ja matka oli sujunut leppoisasti, kunnes saavutettiin abc:n nurkat... Poliisi oli pystyttänyt kolmijalan kera kameran tienposkeen ja meillä oli hiukan turhan paljon vauhtia... Hepe edellä ja mää näin että välähti, mutta omassa päässä ei välähtänyt jarruttaa ja niin räpsähti mullekkin. No ei Jaakko sen paremmin ollut hereillä ja saatiin kolmaskin räpsy. Täytyy sanoa, että kun perille päästiin oli aika lähellä ettei Jaakon kanssa veljellisesti taputettu Henttulan kalloa hienosta letkan vetämisestä. No olut maistui kohtuu hyvin ja mielikin siinä pikkuhiljaa rauhoittui kun sakkia alkoi saapua paikalle. Viikko-pari reissun jälkeen Jaakko soitti, että oli saanut sheriffeiltä vaan muikkari kirjeen, ja niin olin minäkin kun kotiin pääsin. Sit vaan luuria Hepelle, hänellä oli postilaatikko tyhjä, mutta poliisi muisti ihan sakoilla hiukan myöhemmin.
