AMCCF Forum

Elikkä mikä merkitys voltti regulaattorilla on... Onko pelkästään merkkivaloa varten vaiko onko sillä isompi merkitys. Miten kytkennät regulaattorissa, siinä on kolme piuhaa DF, D+ ja D-???



Sitten kysymys TH400, pitikö öljyt tsekata koneen käydessä vai ei ?

Jänniteregulaattori tasaa jännitteen muutoksia, ja aikaansaa sen että esim polttoainemittari ei elä suoraan reaaliajassa, eli ei näytä tyhjää täyskiihdytyksessä ja täyttä jarruttaessa (tai toisinpäin, riippuen anturin sijoituksesta)!



TH-400 öljymäärä tarkistetaan tyhjäkäynnillä, normaalilämpöisenä (käyttölämpöisenä siis), kaikki vaihteet läpi kepistä, ja P-asennossa tikku sisään ja ulos!!

Mites jännitysregulaattorin kytkennöistä... apua tarvitaan... Mites ei uusissa latureissa itsessään ole sitä jänniteregulaattoria? Toi vanha oli meinaa joku aatamin aikainen

Katos vaan, ymmärsin väärin  :-? , tarkoitin mittariston jännitereguu, laturin regusta saa joku muu kertoa!!



On uudemmissakin latureissa jänniteregu, mutta se on joko laturin sisällä tai sitten se löytyy PCM:stä (esim XJ -91 ja uudemmat)!!

Pitänee muistaa että aatamin aikaan tavarat tehtiin kestämään ja yhtiö oli ylpiä mitä pitempään vekotin kesti, josta yhtenä todosteena se sun regullaatorikin on.

Ensimmäinen kysymys on, onko sulla tsa- vai vaihtovirtalaturi? Noista merkibnnöistä päätellen regulaattori on tasavirtalaturia varten. Ulkomuistista otettuna D+ on akun plussa, D- akun miinus ja DF+ syöttö, eli siis tasavirtalaturin lähtö. DF- on taas sitten sama vastanapana.

Regulaattorin tehtävä on rajoittaa koko vekottimeen syötettävän sähkön jännitettä että virtaa. Tasavirtaregulaattorissa on yleensä kolme relettä, yksi joka katkkaisee ylijännitteestä (14,5v tai 6 voltin vekottimessa 7 voltista), toinen joka katkaisee ylivirrasta (n. 20A) ja kolmas herätysrele joka toimii keinokuormana ennen kuin laturin lähtö on tasaantunut muiden sähköjen tasolle. Samaa relettä voidaan käyttää myös keinomaanamikäli laturissa on kolmas käämi jännitten tasaamiseen. Se on ihan eri tarina enkä turhanpäiten ala sitä tässä sepustaa.

Vaihtovirtalaturin regulaattori tekee samat temput mutta koska varsinkin ensimmäiset vaihtovirtalaturien tasasuuntaus tehtiin keripäädiodeilla, joiden estojännitekestävyys oli korkeintaan 24 volttia, niin releohjatulla regulaattorilla tasasuuntaus olisi kärähtänyt ensimmäisessä käynnistyksessä. Niinpä tehtiin puolijohderegulointi, joissa ensialkuun ylijännite ohjattiin kuorman kautta maihin, eli laturin kuorma pysyi tasaisena ja vasta kun siirryttiin silikonidiodeihin, pystyttiin myös puolijohderegulaattorilla pätkimään syöttöä. Tämä tapahtui vasta niinkin myöhään kuin vasta 80 luvun puolessavälissä.

Elikäs yleinen vastaus yleiseen kysymykseen, jos tarvit täsmätietoja, niin täsmennä myös kysymystä. Onko vaihto- vai tasavirtalaturi ja minkäajan vekottimista on kyse?

Väittäisin Cassun touhuuvan tuon -73 CJ Jeepin kanssa, mikä näkyy kirjoittajan alapalkissa.   ;)

Vuosimallista; uskaltaisin väittää vaihtovirtalaturiksi. :D



RS

Joo ja laturi on joku uus tarvike

Nii, jäi vaan sanomatta et näis uusimmis on nykyään regulaattori sisäänrakennettu, elikkä kyllä niissäkin sellanen on vaikkei näykkää. Helppoi nakki mittaa. Pistä paikoilleen mutta älä kytke kuin anturin johto. Mittaa lähtö ja jos pysyy alle 15 voltin, niin reguloitu on. Mutta jos on vähäänkää epäilystä että on 70 luvun puolelta tai vanhempi niin älä missään tapauksessa tee tällasta testiä. Keripäälatureissa lähtö on ain oltava kiinni regulaattorissa ja akussa. Jos sen pistää pyörimään ilman jännitteenrajoitusta niin tulee itku lyhyestä ilosta.

Ei Stidi ihan pidä paikkaansa!! -91 lähtien esim Jeepin latureiden säädin on PCM:ssä, ei laturissa!!

Joo, ei sitä voikkaa liikaa yleistää, mones muussakin on viel nykyäänki ulkopuolinen säädin, mut tää oliki vastaus kysymykseen et miksei kaikis oo regulaattorii ulkopuolel.