Juu, eli tuo uusin ostos. Onkos se nyt sitten ZJ, niin kuin.
Näin aluksi.
Oli ostohetkellä tiedossa, että on anturi vikaa.
"coolant sensor bad"
Sen verta jo alkuun totesin, että kun autolla ajaa, niin satunnaisesti silloin tällöin herjaa, mutta silti melko usein.
Otin johdon kokonaan irti paisuntasäiliön tasoanturilta.
Vikakoodi jäi päälle kokoaika.
No heitin hyppy johdolla yhteen, niin silloin tuli ilmoitus "coolant level low", eli taso alhaalla, ja sen lisäksi tuo sensor bad ilmoitus edelleen.
Jotenka totesin, että anturin täytynee mitata kokoaika vastus arvoa, koska tietää johdon olevan kokonaan irti tai suoraan kytketty.
Tänään mittailin anturia, ja arvot oli, toisessa asennossa 0,4 ohmia ja toisessa 3,3 ohmia.
Ja totesin, ettei anturi tunnista tason olevan alhaalla vaikka on johto kiinni ja koho vedettynä siihen asentoon että olisi tyhjä.
Oli melko likainenkin, ja puhdistin aineella putsasin, mutta ei ollut käytännössä toimintaan mitään merkitystä.
Eli anturi ilmeisesti on oikeastikkin rikki??
Onko tietoa minkälaisia vastusarvoja anturilla olisi.
Oletettavasti kuitenkin on juuri tuo kyseinen anturi joka vian antaa...
Ekana vain tuli mieleen, että mistä löytyisi hyvät sähkökaavio kuvat, jotta voisi katsoa, onko missään mitään liitoksia, jos olisi kytkentä häiriöitä ja sen takia tulee herjaa....
----------
Sitten nuihin sähkökaavioihin ja sulake rasian kuviin.
Mistä löytyy kuvat???
On yksi sulake, 30A. En tiedä mille laitteelle menee, koska rasiasta ei ole kuvia ja sijainteja.
Ilmeisesti takalasin pyyhkijä. Se ei ainakaan toimi.
Kaikki muut hilavitkuttimet tuntuisi toimivan jopa.
Ja kun uuden sulakkeen laittaa niin palaa heti.
----------
Ja sitten taas näitä öljy kysymyksiä.
Tuo vaihteistohan on se AW-4????? Vai mikä tuo laatikko on?
Sitten siinnä on Quadra-trac.
Jamantin sivutkin taas vilkaistu...
-80 -luvun TF -vaihteistot (FSJ 80-87 ja CJ 80-87 sekä YJ -87, uudemmat: kts. seuraava kohta) ja AW-4 -vaihteistot (=kaikki XJ-Cherokeet 87-2001 automaatilla) - ATF Dexron III -
-88 ja uudemmat - Mopar ATF+4 tai Dexron III ja kitkalisäaine (esim LG61910).
73-79 FSJ ja 76-79 CJ jatkuva-neliveto (Quadra-Trac) - erikoisöljy (esim CROTCL-1).
XJ:ssä käytin vaihteistossa ihan perus DexronIII
Ilmeisesti tässä ei ole sen kummempaa eroa vai onko se tuo -88 ja uudemmat, eli DexronIII + lisäaine. Vai mikä.
Ja mitä tämän ikäiseen Quadra-Traciin saa laittaa, ja mitä ei.
Grand Cherokee -96, antureista, öljyistä, ym.
Grand Cherokee -96, antureista, öljyistä, ym.
Vain -93:sissa kuutoskoneisissa on AW-4 -automaattia, eli tuossa on RE40 jotain laatikko eli öljyksi vaatii ATF+4!! Ja Quadra-Trac tarkoittaa ilmeisesti että on lukko taka-akselilla (jos on Q-T II, niin ei lukkoja ollenkaan), aina noissa Suomi/Eurooppa -malleissa on jakolaatikkona NP-249, ja siihen mitä tahansa ATF:ää!!
Grand Cherokee -96, antureista, öljyistä, ym.
No joo, keskikonsolissa vaan lukee tuo Quadra-Trac, tuon vivun juuressa.
On vain kolme asentoa: 4H - N - 4L
http://kuvablogi.com/nayta/2809438/
---
Tuossa kun on nuita korotuksia laiteltuna.
Ajaessa välillä hakee puolelta toiselle.
Kumpika se nyt on, camber vai caster, se eteen-taa suuntainen pysty kallistus.
Onko alemman tukivarren reikä epäkesko, josta pystyy säätämään, kun prikka ainakin on vähähsen epäkeskeisesti, ja on tuollaisten ohjuri palojen välissä.
http://kuvablogi.com/nayta/2809457/
Tosin tässähän on tuo raide tanko systeemi vakio, joka näissä uudemmissa on.
(Interneetistä lainattu kuva http://i296.photobucket.com/albums/mm197/tomstagz/IMG_1503.jpg )
Käytännössähän jousituksen mukana raide väli pääsee muuttumaan, koska tangot ovat toisiinsa nähden jo valmiiksi vinkkelissä.
Mulla pitäis olla Vilppulassa jossain on vielä perinteinen vanhan mallin raidetanko jemmassa, ajattelin jos sen asentelis joskus...
Voihan sekin olla, että korotuksen yhteydessä ei raide väliä ole edes säädetty.
Ja pallo nivelissä ei pitäisi olla väljää...
--------------------
Sitten joskus säännöllisen epäsäännöllisesti, jarrutus tilanteissa, alkaa täristää rattiin ja ehkä vähän polkimeenkin.
No ABS:sät tässä on.
Mutta ekana tulee mieleen, että kierot jarru levyt. Mutta kun ei täristä aina, vaan joskus.
No renkaiden epätasapaino olisi seuraava ajatus, mutta kuitenkaan ei ajaessa minun mielestäni täristä, vain jarrutus tilanteita.
Mutta tietysti ylempänä mainittu raidetanko juttu, tai auraus voisi aiheuttaa.
Ja olisiko camber/caster säädöillä isosti vaikutusta asiaan?
Onko ideoita?
Jotenkin vain kun tuntuu ettei vapaa aika riitä, että olisi alkanut tutkimaan...
Tai mites jos jarrut ovat epätasapainossa, alkaa jompi kumpi puoli jarruttamaan herkemmin ja alkaa sen takia veteleen...
----
Jarruihin ja jatkuvaan nelivetoon liittyen.
Mitenkä katsastuksen jarrudynamometrillä???
Pystyykös tuosta edes jarruja dynottamaan???
On vain kolme asentoa: 4H - N - 4L
http://kuvablogi.com/nayta/2809438/
---
Tuossa kun on nuita korotuksia laiteltuna.
Ajaessa välillä hakee puolelta toiselle.
Kumpika se nyt on, camber vai caster, se eteen-taa suuntainen pysty kallistus.
Onko alemman tukivarren reikä epäkesko, josta pystyy säätämään, kun prikka ainakin on vähähsen epäkeskeisesti, ja on tuollaisten ohjuri palojen välissä.
http://kuvablogi.com/nayta/2809457/
Tosin tässähän on tuo raide tanko systeemi vakio, joka näissä uudemmissa on.
(Interneetistä lainattu kuva http://i296.photobucket.com/albums/mm197/tomstagz/IMG_1503.jpg )
Käytännössähän jousituksen mukana raide väli pääsee muuttumaan, koska tangot ovat toisiinsa nähden jo valmiiksi vinkkelissä.
Mulla pitäis olla Vilppulassa jossain on vielä perinteinen vanhan mallin raidetanko jemmassa, ajattelin jos sen asentelis joskus...
Voihan sekin olla, että korotuksen yhteydessä ei raide väliä ole edes säädetty.
Ja pallo nivelissä ei pitäisi olla väljää...
--------------------
Sitten joskus säännöllisen epäsäännöllisesti, jarrutus tilanteissa, alkaa täristää rattiin ja ehkä vähän polkimeenkin.
No ABS:sät tässä on.
Mutta ekana tulee mieleen, että kierot jarru levyt. Mutta kun ei täristä aina, vaan joskus.
No renkaiden epätasapaino olisi seuraava ajatus, mutta kuitenkaan ei ajaessa minun mielestäni täristä, vain jarrutus tilanteita.
Mutta tietysti ylempänä mainittu raidetanko juttu, tai auraus voisi aiheuttaa.
Ja olisiko camber/caster säädöillä isosti vaikutusta asiaan?
Onko ideoita?
Jotenkin vain kun tuntuu ettei vapaa aika riitä, että olisi alkanut tutkimaan...
Tai mites jos jarrut ovat epätasapainossa, alkaa jompi kumpi puoli jarruttamaan herkemmin ja alkaa sen takia veteleen...
----
Jarruihin ja jatkuvaan nelivetoon liittyen.
Mitenkä katsastuksen jarrudynamometrillä???
Pystyykös tuosta edes jarruja dynottamaan???
Grand Cherokee -96, antureista, öljyistä, ym.
Mitenkä katsastuksen jarrudynamometrillä???
Pystyykös tuosta edes jarruja dynottamaan???
Ehdottomasti EI jarrudynoon (paitsi jos on sellainen jarrudyno, joka pyörittää samalla akselilla renkaita eri suuntiin, eli on tarkoitettu 4x4 -autoille)!!!
Grand Cherokee -96, antureista, öljyistä, ym.
Aika monet dynot omaa ton eri suuntiin pyörityksen ominaisuuden, mutta hyvin harva katsuri osaa/uskaltaa käyttää sitä. Jarrut siis testataan koeajolla.
Grand Cherokee -96, antureista, öljyistä, ym.
Eikö tuo, systeemin hinausta varten vapauttava, N-asento toimi myös dynossa ?
Grand Cherokee -96, antureista, öljyistä, ym.
Eikö tuo, systeemin hinausta varten vapauttava, N-asento toimi myös dynossa ?
Ei, ei se irroita viskokytkintä ja etu/taka yhteyttä, se irroittaa vaihteiston jakolaatikosta ja senkin oikeastaan planeetassa, joka on viskokytkintä ennen voimansiirtokaaviossa!!
Grand Cherokee -96, antureista, öljyistä, ym.
Periaatteessa mitään neliveto autoa ei tartte viedä mihkään jarrudynoon. Kun kaikilla asemilla ei ole 4*4 penkkiä.. Ja jos ne kunnossa kerta polkaisu kertoo inssin koeajolla, onko jarrut autossa tai ei. Yleensä harrastaja pitää autonsa siinä kunnossa, että pelaa mutta katsurit sitä välttämättä usko. Se testi ei kerro sitä, jos sulta menee ajon aikana jarrut. Autosta letku katkeaa tai sylinteri pettää tiivisteestä vaikka äsken inssi totesi, että sulla erinomaisest jarrut tässä koslassa. Katsastus on vaan suuntaa antavaa, historian keräämistä ja rahatusta. Haavereita voi tulla senkin jälkeen.