Keväällä 2015 virisi idea jeeppimatkasta Venäjän Paanajärvelle. Paanajärvihän sijaitsee Suomen rajan tuntumassa, Sallan korkeudella Venäjän puolella. Työkaverini Mikko innostui asiasta ja niin aloimme suunnittelemaan reissua. Retkelle lähdettäisiin kahdella Jeepillä, minun -76 Wagoneerilla ja Mikon -79 Cherokeella. Matkalle mukaan houkuttelimme vielä Mikon tuttavan Miken Coloradosta. Päätimme reissun ajankohdaksi ”ruskaviikon” eli viikon 37.
  Kaikki ei aina mene niinkuin elokuvissa. Minun Jeeppini moottoriremontti venyi ja venyi ja hetken aikaa näytti siltä, että matka jää tekemättä. Onneksi sain moottorin kasaan pienten kommellusten jälkeen viikkoa ennen lähtöpäivää. - Koeajokin meni hyvin, joten olin valmis pakkaamaan auton ja lähtemään reissuun.



Lähtö Porvoon moottoritien ja Kulloontien risteyksessä olevan kahvilan parkkipaikalta.

Lähdön jälkeen suuntasimme Jeeppien keulat kohti Imatraa ja Svetogorskia.   Rajamuodollisuudet veivät normaalin ajan, paitsi että Venäjän rajamiehet olivat hyvin kiinnostuneita minun autostani löytyneestä  sotahistoriallisesta kirjasta. Hetken aikaa sain vakuutella, etten ole fasisti ja matkani tarkoituksena ei ole levittää fasismin siementä Venäjän varttuvan nuorison joukkoon.
Tankkauksen jälkeen matkamme jatkui kiertäen kohti Hiitolaa. - Tosin pitkälle rajalta emme päässeet, kun Jeeppini moottori sammui yhtenään suoraan ajosta. Vika paikallistui löysälle jääneeseen akkukenkään ja sen kiristettyämme ongelma poistui.
    Yöpaikaksi valitsimme hotelli Kauniksen Sortavalassa. Olimme yöpyneet siellä aiemminkin, joten tiesimme sen hyväksi hotelliksi ja tarjoavan rauhalliset yöunet.

Mike halusi aivan välttämättä kuvaan yhdessä ravintolan kauniin tarjoilijan kanssa. Aamulla bongasimme hotellin ikkunasta Laatokalla kulkevan venäläisen kantosiipialuksen.





...jatkuu

Kilometrit taittuivat kohti pohjoista. Tihkusadetta riitti, mutta onneksi välillä aurinkokin paistoi. Jeepit kehräsivät kuin kissat ja ongelmat loistivat poissaolollaan. Sateesta huolimatta fiilis oli korkealla. - Olimmehan viimeinkin päässeet reissuun, josta olimme kauan haaveilleet.


Mike Jeepin ohjaksissa.

Kahvitauot piti ajoittaa päivän kuiviin ja aurinkoisiin hetkiin. Kaasukeittimellä kahvit ja teet valmistuivat nopeasti ja matkalta ostamamme leivät, keksit ja pullat tekivät kauppansa nälkäisille miehille.


Kahvitauko joen yli menevän sillan kupeessa siellä jossain.

Mukaansa tempaava teksti ja kuvat! 
Ihan kuin olisin nähnyt tämän aiemmin, Jeep-, Offi-foorumissa, kerholehdessä...? 
-Ei silti kyllä mielellään katselee uudelleen.... 

Kotateltta on Hellsportin tuote ja se  tilattiin Saksasta kera kaminan ja  pohjavaatteen. Pinta-alaa teltalla on n.16 m2 ja sisään mahtuu  3 miestä telttasänkyineen ja tavaroineen. Se on helppo ja nopea pystyttää. Ainoastaan kiristysnarujen kanssa joutuu joskus viettämään aikaa. Teltassa on hyvät tuuletusaukot ja sen korkeus on yli kolme metriä.
Kaminan yläpuolella on roikkuva rengas, johon saa kosteat tai märät vaatteet kuivumaan. Kuivuminen tapahtuu nopeasti kaminan lämpötehon ansiosta. Telttasänkyinä meillä oli teräs- alumiinirunkoiset sängyt. Kaksi kapeaa ja Mikolla leveämpi malli. Kun sängyn päälle laittoi vielä ohuen telttapatjan, mikä eristi alhaalta tulevan kylmän, niin makuupusseissa oli hyvä nukkua. - Joskus jopa liiankin kuuma.


Kenttäsängyssä saa hyvä unet.Se on äärimmäisen tärkeää, mikäli aikoo seuraavana päivänä jaksaa ajaa rytyytellä eteenpäin.

Pulla-Uaz eli Miken mielestä "pig".


Vanhoja rakennuksia oli matkan varrella mielinmäärin.


Rukajärvellä jouduimme hieman etsimään kauppaa, josta saisimme ravitsevaa ja terveellistä olutta. Viinaa myyviä kauppoja oli parikin kappaletta, mutta niistä ei taas saanut olutta. Neuvojen ja pienten ajokierrosten jälkeen kaljaa myyvä kauppa löytyi melkoisen kulahtaneen kerrostalon alakerrasta !. - Minkäänlaista kylttiä tai mainosta emme huomanneet. No, pääasia oli, että Balticaa löytyi vähäisiin tarpeisiimme riittävästi.
 

Rukajärven tienhaaraa koristi tykki, -putki suunnattuna kohti länttä.


Partio etsimässä olutta.

Illan tummuessa oli lyhdyn valossa mukava turista ja hörppiä olutta ja ottaa ”miestä vakevämpää”.

Mikella oli mukanaan matkatuoli, jota hän käyttää moottoripyöräreissuillaan.
On kevyt, menee pieneen tilaan ja on helppo kasata. Istuma-/nojailuasento lähellä maanpintaa rentouttaa.