FSJ-papat lähtevät Venäjälle 8.9. - 18.9.2016
FSJ-papat lähtevät Venäjälle 8.9. - 18.9.2016
Terve !. Tuo ilmatorjuntatykki tai - konekivääri voisi olla valistunut arvaus, sillä paikka oli mäen harjanteella.
Samanlaisen olen nähnyt Taipaleenjoen alueella, tosin tasamaastoon sijoitettuna.
T. Jari
Samanlaisen olen nähnyt Taipaleenjoen alueella, tosin tasamaastoon sijoitettuna.
T. Jari
FSJ-papat lähtevät Venäjälle 8.9. - 18.9.2016

Kesän viimeisiä perhosia rantapenkalla.
Muuttolintuja lensi V-muodossa ylitsemme n. pari tuhatta. Välillä tuntui siltä, että linnuilla oli metron aikataulu, niin tiheään tahtiin niitä pohjoisen suunnasta tuli.

-
- Viestit: 275
- Liittynyt: Ti Heinä 17, 2007 5:38 pm
FSJ-papat lähtevät Venäjälle 8.9. - 18.9.2016
Torstaiaamu oli harmaa ja kostea, teki mieli viipyä teltan lämmössä, jota kamina oli koko yön suonut.

15.9.2016 Aamu alkoi harmaana teltassa - Jarin ihmehärveli ilmansekoittaja kaminan päällä
Löysin huussireissulla Jarin hyttyskarkoittimen polulta, ja ihmeteltiin, että miten se sinne oli joutunut. Aamiaisen jälkeen lähdimme tutkimaan maastoa, ja heti leirin ulkopuolelta löytyi korsun jäänteet hirsineen ja juoksuhautoja. Heti kohta tapasimme kenttävartion rippeet - ketun.

15.9.2016 Kenttävartion rippeet juoksuhaudassa
Kettu osoittautui järkyttävän kesyksi, ja vietti aikaansa pari seuraavaa päivää leirissämme nauttien myös ruoan tähteistämme. Toivoimme vain, että karhut eivät olisi omineet samoja tapoja.
(KLIKKAA VIDEOTA)
15.9.2016 Kettuvartio - öinen vorommeko ?
Oli ilmeistä että tämä kettu oli myös vienyt ruokapöydältä Jarin hyttyskarkoittimen, mutta hylännyt sen huomattuaan, että sitä ei kannattanut syödä.
Meillä oli lapio ja metallipaljastin mukana retkellämme kenttävartion asemiin. Kyllähän siellä oli rautaa ja muutakin metallia, mutta enimmäkseen säilyketölkkejä ja piikkilankaa. Yhdessä kohtaa lapiolla maata sohaistessani alkoi sihistä, jolloin poistuin kiireen vilkkaa tulosuuntaan enkä jäänyt ihmettelemään, mikä suhinan aiheutti. Myös kyseisestä paikasta n. 10 metrin päässä juoksuhaudan edessä oli jonkun ihmisen kepeistä ja nauloista kyhäämä pieni kolmion muotoinen aitaus - se rajasi sisälleen maan alle jotain, mihin metallinpaljastin myös reagoi. Sen verran on tarinoita kuultu ja youtubeakin katsottu, että emme lähteneet tonkimaan tuotakaan kohtaa sen enempää. Tunnettu tosiasia on kuitenkin, että suomalaisetkin joukot miinoittivat asemiaan joutuessaan vetäytymään niistä jatkosodan lopulla.
Palasimme siis tyhjin käsin leiriin - tosin olimme “kartoittaneet” tämän kenttävartion, johon selvästi oli kuulunut tykki ja konekivääri.

15.9.2016 Päivän seuralainen tonkimassa nuotion pohjaa
Aiemmin ajaessamme niemen kärkeen, emme havainneet mitään signaalia puhelimissamme, mutta leirissä oli yllättäen yksi kohta parissa puussa, joiden oksalla kuso kulki jotenkin; ristimme tuon kohdan “Kenttäpostitoimistoksi”.

15.9.2016 Kenttäpostitoimisto - leirin paras kohta tekstailla ulkomaailmaan
Säätiedotus oli luvannut sadetta täksi päiväksi, mutta aamun kosteuden jälkeen ilma oli kyllä vain pilvinen ja kuiva. Pohdimme lounaallakin, että ovatkohan karhut täällä yhtä seurallisia kuin tuo meidän kettukaverimme.

15.9.2016 Jeeppien keulat valmiina kohti Suomea - jos vaikka Venäjän kaksipäinen karhu yllättäisi
Illalla makoisan saunan jälkeen loihdimme taas ison nuotion, jonka loimussa tutkailimme leirin laitamia, josko siellä kiiluisi ketun silmien lisäksi jotain muutakin (kauhutarinan ainesten kehittelyä).

15.9.2016 Näkymä leiriin nuotion loimussa

15.9.2016 Aamu alkoi harmaana teltassa - Jarin ihmehärveli ilmansekoittaja kaminan päällä
Löysin huussireissulla Jarin hyttyskarkoittimen polulta, ja ihmeteltiin, että miten se sinne oli joutunut. Aamiaisen jälkeen lähdimme tutkimaan maastoa, ja heti leirin ulkopuolelta löytyi korsun jäänteet hirsineen ja juoksuhautoja. Heti kohta tapasimme kenttävartion rippeet - ketun.

15.9.2016 Kenttävartion rippeet juoksuhaudassa
Kettu osoittautui järkyttävän kesyksi, ja vietti aikaansa pari seuraavaa päivää leirissämme nauttien myös ruoan tähteistämme. Toivoimme vain, että karhut eivät olisi omineet samoja tapoja.
15.9.2016 Kettuvartio - öinen vorommeko ?
Oli ilmeistä että tämä kettu oli myös vienyt ruokapöydältä Jarin hyttyskarkoittimen, mutta hylännyt sen huomattuaan, että sitä ei kannattanut syödä.
Meillä oli lapio ja metallipaljastin mukana retkellämme kenttävartion asemiin. Kyllähän siellä oli rautaa ja muutakin metallia, mutta enimmäkseen säilyketölkkejä ja piikkilankaa. Yhdessä kohtaa lapiolla maata sohaistessani alkoi sihistä, jolloin poistuin kiireen vilkkaa tulosuuntaan enkä jäänyt ihmettelemään, mikä suhinan aiheutti. Myös kyseisestä paikasta n. 10 metrin päässä juoksuhaudan edessä oli jonkun ihmisen kepeistä ja nauloista kyhäämä pieni kolmion muotoinen aitaus - se rajasi sisälleen maan alle jotain, mihin metallinpaljastin myös reagoi. Sen verran on tarinoita kuultu ja youtubeakin katsottu, että emme lähteneet tonkimaan tuotakaan kohtaa sen enempää. Tunnettu tosiasia on kuitenkin, että suomalaisetkin joukot miinoittivat asemiaan joutuessaan vetäytymään niistä jatkosodan lopulla.
Palasimme siis tyhjin käsin leiriin - tosin olimme “kartoittaneet” tämän kenttävartion, johon selvästi oli kuulunut tykki ja konekivääri.

15.9.2016 Päivän seuralainen tonkimassa nuotion pohjaa
Aiemmin ajaessamme niemen kärkeen, emme havainneet mitään signaalia puhelimissamme, mutta leirissä oli yllättäen yksi kohta parissa puussa, joiden oksalla kuso kulki jotenkin; ristimme tuon kohdan “Kenttäpostitoimistoksi”.

15.9.2016 Kenttäpostitoimisto - leirin paras kohta tekstailla ulkomaailmaan
Säätiedotus oli luvannut sadetta täksi päiväksi, mutta aamun kosteuden jälkeen ilma oli kyllä vain pilvinen ja kuiva. Pohdimme lounaallakin, että ovatkohan karhut täällä yhtä seurallisia kuin tuo meidän kettukaverimme.

15.9.2016 Jeeppien keulat valmiina kohti Suomea - jos vaikka Venäjän kaksipäinen karhu yllättäisi
Illalla makoisan saunan jälkeen loihdimme taas ison nuotion, jonka loimussa tutkailimme leirin laitamia, josko siellä kiiluisi ketun silmien lisäksi jotain muutakin (kauhutarinan ainesten kehittelyä).

15.9.2016 Näkymä leiriin nuotion loimussa
FSJ-papat lähtevät Venäjälle 8.9. - 18.9.2016
Ondajärven Master Chef loihti jälleen kerran aivan mahtavan ilta-aterian. Vieläkin tulee vesi kielelle,kun kuvaa katsoo...


FSJ-papat lähtevät Venäjälle 8.9. - 18.9.2016
Kolme yötä vietimme kenttävartiossa ja joka ilta kettu oli vieraanamme. Syötimme sille lihapullia, tonnikalaa, spaghettia ja possua.
Mikko hieman epäili, ettei pussiruokaspaghetti kelpaa ketulle. Sanoin siinä tapauksessa soittavani Knorrille ja kertovani ;"että teidän pussiruoat ovat niin huonoja, ettei niitä syö kettukaan". Ei tarvinnut soittaa, kaikki kelpasi.
Kettu tuli yleensä leiriin illan hämärtyessä ja syötyään antamamme sapuskan se siirtyi lähemmäksi meitä. Se tuli aivan nuotiopiirin läheisyyteen, hieman tulen loimotuksen ulkopuolelle ja saattoi jäädä siihen istumaan tai makoilemaan. Selvästi se halusi seurata touhujamme, - tai halusi lisää sapuskaa.
Kaljalle se oli perso. Yhtenä iltana minulta oli jäänyt oluttölkki tyhjentämättä kokonaan ja seuraavana aamuna löysimme tölkin maastosta. Se oli lytistetty ja ketun kulmahampaat olivat lävistneet tölkin hennon alumiinikuoren.
- Kännistä kettua emme kuitenkaan nähneet...



Mikko hieman epäili, ettei pussiruokaspaghetti kelpaa ketulle. Sanoin siinä tapauksessa soittavani Knorrille ja kertovani ;"että teidän pussiruoat ovat niin huonoja, ettei niitä syö kettukaan". Ei tarvinnut soittaa, kaikki kelpasi.
Kettu tuli yleensä leiriin illan hämärtyessä ja syötyään antamamme sapuskan se siirtyi lähemmäksi meitä. Se tuli aivan nuotiopiirin läheisyyteen, hieman tulen loimotuksen ulkopuolelle ja saattoi jäädä siihen istumaan tai makoilemaan. Selvästi se halusi seurata touhujamme, - tai halusi lisää sapuskaa.
Kaljalle se oli perso. Yhtenä iltana minulta oli jäänyt oluttölkki tyhjentämättä kokonaan ja seuraavana aamuna löysimme tölkin maastosta. Se oli lytistetty ja ketun kulmahampaat olivat lävistneet tölkin hennon alumiinikuoren.
- Kännistä kettua emme kuitenkaan nähneet...



-
- Viestit: 275
- Liittynyt: Ti Heinä 17, 2007 5:38 pm
FSJ-papat lähtevät Venäjälle 8.9. - 18.9.2016
Perjantaiaamukin oli harmaa, mutta ei haitannut menoa tänä viimeisenä kokonaisena leiripäivänämme Ontajärvellä.

16.9.2016 Kolea aamu Ontajärvellä
Luonto oli kuitenkin parhaassa värissään, sieniä myöten.

16.9.2016 Venäläinen kärpässieni
Saunassa käytiin jo valoisan aikaan ja nuotiokin viritettiin hyvissä ajoin ennen pimeää.

16.9.2016 Uppopuu palaa hyvin ja mukavasti tuoksuen
Hämärän saapuessa myös kettu saapui leiriin.

16.9.2016 Kettu otsalampun loisteessa - etsimässä ruoantähteitä
Illan puheenaihe oli huominen pakkaus ja lähtö Suomeen. Mietimme, millaiseksi metsäautotie ja peltoaukea olivat mahdollisesti muuttunut muutaman sadepäivän jälkeen. Oli yritettävä kuitenkin nukkua, että jaksaisi ajaa.

16.9.2016 Kolea aamu Ontajärvellä
Luonto oli kuitenkin parhaassa värissään, sieniä myöten.

16.9.2016 Venäläinen kärpässieni
Saunassa käytiin jo valoisan aikaan ja nuotiokin viritettiin hyvissä ajoin ennen pimeää.

16.9.2016 Uppopuu palaa hyvin ja mukavasti tuoksuen
Hämärän saapuessa myös kettu saapui leiriin.

16.9.2016 Kettu otsalampun loisteessa - etsimässä ruoantähteitä
Illan puheenaihe oli huominen pakkaus ja lähtö Suomeen. Mietimme, millaiseksi metsäautotie ja peltoaukea olivat mahdollisesti muuttunut muutaman sadepäivän jälkeen. Oli yritettävä kuitenkin nukkua, että jaksaisi ajaa.
-
- Viestit: 275
- Liittynyt: Ti Heinä 17, 2007 5:38 pm
FSJ-papat lähtevät Venäjälle 8.9. - 18.9.2016
Lauantai ja lähtöpäivä Suomeen koitti aurinkoisena. Leirin purku oli nopeaa verrattuna sen pystyttämiseen.

17.9.2016 Autot pakattuina - valmiina vetäytymään kenttävartiosta
Jeepit möyrivät mutaisen ja vetisen metsäautotien
(KLIKKAA VIDEOTA)
sekä mutaisen pellon halki takaisin entiseen Korpilahden kylään.
(KLIKKAA VIDEOTA)
Samuli Paulaharjukin oli täällä käynyt v. 1900 ja maininnut kylän matkakertomuksessaan “Matkamuistelmia Karjalan kankailta”: Korpilahti isonlainen kylä Ontajärvenrannalla. Useimmat talot suorassa viivassa tien vieressä. Järven rannalla monilukuiset aitat ja verkkohuoneet. Olemme yötä Lukin talossa, jossa hupaisa isäntä meille yläpirttiin ruoat itse laittaa ja siellä meitä syödessä, juodessa palvelee.
Jaa-a, ei ollut Lukin talosta eikä muistakaan taloista mitään jälkeä. Ainoastaan risti heinikossa muistutti elämästä joskus aiemmin; oliko tuossa hautausmaa vai mahdollisesti tsasounan paikka.

17.9.2016 Risti ja Jeeppi Korpilahden ([ch1050][ch1086][ch1088][ch1075][ch1091][ch1073][ch1072]) entisessä kylässä
Matka jatkui Kostamukseen, siellä tankkaus ja sitten pikainen ajo Vartiuksen raja-asemalle.

17.9.2016 Taival Kostamuksen ja Vartiuksen välillä
Vartiuksessa oli pari autoa jonossa ennen meitä. Täällä muodollisuudet Venäjän puolella rajaa olivat taas hieman erilaiset, kuin muilla ylityspaikoilla - tarkkoja olivat, mutta myös tehokkaita. Suomen puolella rajaa autoja myös syynättiin, mutta enemmänkin oltiin kiinnostuneita meidän reitistä ja käynnistämme jatkosodan kenttävartioissa Ontajärvellä.
Vielä ajoimme kolmisen tuntia Lieksaan, jossa yövyimme.

17.9.2016 Autot pakattuina - valmiina vetäytymään kenttävartiosta
Jeepit möyrivät mutaisen ja vetisen metsäautotien
sekä mutaisen pellon halki takaisin entiseen Korpilahden kylään.
Samuli Paulaharjukin oli täällä käynyt v. 1900 ja maininnut kylän matkakertomuksessaan “Matkamuistelmia Karjalan kankailta”: Korpilahti isonlainen kylä Ontajärvenrannalla. Useimmat talot suorassa viivassa tien vieressä. Järven rannalla monilukuiset aitat ja verkkohuoneet. Olemme yötä Lukin talossa, jossa hupaisa isäntä meille yläpirttiin ruoat itse laittaa ja siellä meitä syödessä, juodessa palvelee.
Jaa-a, ei ollut Lukin talosta eikä muistakaan taloista mitään jälkeä. Ainoastaan risti heinikossa muistutti elämästä joskus aiemmin; oliko tuossa hautausmaa vai mahdollisesti tsasounan paikka.

17.9.2016 Risti ja Jeeppi Korpilahden ([ch1050][ch1086][ch1088][ch1075][ch1091][ch1073][ch1072]) entisessä kylässä
Matka jatkui Kostamukseen, siellä tankkaus ja sitten pikainen ajo Vartiuksen raja-asemalle.

17.9.2016 Taival Kostamuksen ja Vartiuksen välillä
Vartiuksessa oli pari autoa jonossa ennen meitä. Täällä muodollisuudet Venäjän puolella rajaa olivat taas hieman erilaiset, kuin muilla ylityspaikoilla - tarkkoja olivat, mutta myös tehokkaita. Suomen puolella rajaa autoja myös syynättiin, mutta enemmänkin oltiin kiinnostuneita meidän reitistä ja käynnistämme jatkosodan kenttävartioissa Ontajärvellä.
Vielä ajoimme kolmisen tuntia Lieksaan, jossa yövyimme.
FSJ-papat lähtevät Venäjälle 8.9. - 18.9.2016

Mukavuuslaitos oli mukava olla mukana. Ei tarvinnut sateessa kykkiä epätoivoisesti riulla. Maisematkin olivat komiat.
Pop-a-Loo matkahuussi lisää kummasti leirielämän auvoisuutta.
FSJ-papat lähtevät Venäjälle 8.9. - 18.9.2016
Kun illansuussa saavuimme Lieksaan oli pakko varmistaa Mikolta, että olimmehan varmasti saapuneet Suomeen ?. Sillä hotellia piti venäläinen pariskunta ja pizzalla kävimme ravintolassa, jonka omistajat olivat ilmeisesti kurdeja.
-Hassu fiilis !.
Venäjällä emme törmänneet muuhun kuin karhun jätöksiin, mutta onneksi Lieksassa asia korjaantui :D

-Hassu fiilis !.
Venäjällä emme törmänneet muuhun kuin karhun jätöksiin, mutta onneksi Lieksassa asia korjaantui :D

-
- Viestit: 275
- Liittynyt: Ti Heinä 17, 2007 5:38 pm
FSJ-papat lähtevät Venäjälle 8.9. - 18.9.2016
Sunnuntaina matka jatkui 6-tietä pitkin etelään. Matkalla pysähdyimme Honkavaaran Gulf-asemalla, joka oli joskus ollut allekirjoittaneen usein Kiihtelysvaaraan suuntautuneiden retkien varrella, silloin huoltamo oli tosin eri merkin alla.

18.9.2016 Tässä oli ennen Honkavaaran Kesoil - silloin joskus 1970-luvulla
Myös Hammaslahden Lemmenlavan edustalla käytiin - vanha lava oli palanut poroksi jo 1990-luvun alkupuolella, mutta paikka oli edelleen tuttu.

18.9.2016 Lemmenlava Hammaslahdessa - edellisestä käyntikerrasta oli kulunut 45 vuotta
Matka jatkui 6-tietä pitkin kotia kohti.

18.9.2016 Tässä oli ennen Honkavaaran Kesoil - silloin joskus 1970-luvulla
Myös Hammaslahden Lemmenlavan edustalla käytiin - vanha lava oli palanut poroksi jo 1990-luvun alkupuolella, mutta paikka oli edelleen tuttu.

18.9.2016 Lemmenlava Hammaslahdessa - edellisestä käyntikerrasta oli kulunut 45 vuotta
Matka jatkui 6-tietä pitkin kotia kohti.