AMCCF Forum

Hämmästyttävää, että tuollainen löytyy Suomesta !.

Pakkasyön siivittämänä tosiaan alkoi tuo lähtöpäivä Jyskyjärveltä Ontajärvelle. Tuulikki eli Galina veloitti 7000 ruplaa noista parista hotellissaan viettämästämme yöstä (koko “hotelli" meillä), eikä tuo tuntunut pahalta.



Aurinko paistoi ja "Rukajärven tie” tuli mieleen, kun Jeepit kolistelivat kohti Ontajärveä.



(KLIKKAA VIDEOTA)

14.9.2016 "Rukajärven tie"



Matkalla oli toki paljon luonnonkauniita paikkoja, joissa oli mukava pysähtyä, levähtää ja venytellä jäseniä.





14.9.2016 “Röksäjärven" silta Rukajärvi-Ontajärvi tiellä oli enää puoliksi ehjä ja kantoi enää vain puolet normikuormastaan, jos sitäkään



Koko retken pääkohde Ontajärvi alkoi olla konkreettisena lähes hyppysissä, kun kolhuinen ja ruostunut tienviitta vihdoin tuli näkyviin.





14.9.2016 Opastus Ontajärven kylään



Ja se suokiitäjä oli, pyöristään päätellen, tosiaan viritetty kulkemaan soilla - ehkä karpaloiden ja hillojen poimintaan. Kuljettajan oltavat eivät tosin olleet kummoiset.





14.9.2016 Näkymä suokiitäjän sisältä - kuskilla on hyvin venäläinen istuin



Vielä oli taitettava 16 km Ontajärven kylästä kohti Korpilahden kylää kuoppaista metsäautotietä, tunnin matka. Kylästä ei ollut jäljellä muuta kuin vanhat kolhoosin pellot, nyt kesannolla; talot oli purettu/siirretty tai poltettu jo kauan sitten. Selvennykseksi vielä, tämä aluehan ei koskaan ollut kuulunut Suomelle, vaan oli ja on osa Vienan Karjalaa, mitä suomalaiset hyökkäysvaiheen aikana (suuruuden hulluuksissaan ?) lähtivät valloittamaan jatkosodassa v. 1941. Ontajärven länsirannoilla oli sitten suomalaisten kenttävartioita aina vetäytymiseen asti v. 1944.





14.9.2016 Viimeinen ja hitain kilometri edessä - Ontajärven Korpilahti taustalla



Sitten vielä se viimeinen kilometri mutaista ja kuoppaista ränniä pitkin niemen kärkeen, tunnin matka - jonkinlainen vakio Venäjällä.



(KLIKKAA VIDEOTA)

14.9.2016 Wagoneer möyrii kohti niemen kärkeä



Niemen kärjessä meitä odotti todella hieno leiripaikka, jonne pystytimme oman “kenttävartion” hyvässä säässä ja vielä valoisan aikana. Toki siellä oli käynyt aikojen saatossa muitakin ihmisiä (mm. ISORY Itä-Suomesta), mutta paikka oli siisti erityisesti pienen roskienkeruuoperaation jälkeen.





14.9.2016 Ontajärven uusi “kenttävartio" pystytettynä



Vartioon kuului kotateltta kaminoineen, ruokailukatos pöytineen/tuoleineen, sauna kiukaineen ja lauteineen sekä huussiteltta paraatipaikalle kasattuna eli järven rantaan.





14.9.2016 Saunamajuri viimeistelee kiuasta ja lauteita



Sauna tarjosi mojovat löylyt, ja peseytyä sai joko kiukaalla kiulussa lämmitetyllä vedellä tai Ontajärven raikkaassa vedessä.





14.9.2016 Ontajärven aurinko painuu mailleen - pariksi päiväksi



Saunan löylyt olivat niin makoisat, että saunoimme "auringon laskusta kuun nousuun”.





14.9.2016 Kuutamo ja hiekkaranta - näkymä saunan ovelta



Saunan päälle maistuivat sitten pihvit, joita käänneltiin otsalampun ja myrskylyhtyjen valossa.





14.9.2016 Pihvinkääntöä otsalampun valaistuksessa



Illanvietto jatkui myöhälle yöhön nuotion ääressä - puuta riitti Karjalassa poltettavaksi.





14.9.2016 Marlboro-mieskö se siellä nuotiolla ?

Ondajärven länsirannalla oli useita kenttävartioita, joita Jatkosodan aikana miehitti 14. Divisioonan joukot. Meidän leirimme sijaitsi Korpilahdenniemen eteläkärjessä. Eteläkärjen kenttävartion nimi oli Pitkä, Lasta, Hai tai Häkä. Nimeä vaihdettiin vihollisen hämäämiseksi tai joukkojen vaihtuessa. Alueelta löytyi korsun jämät, joka nyt oli pyhitetty kaatopaikkakäyttöön sekä juoksuhautaa ja ampumapesäkkeitä. Myös yksi selkeä tykkiasema havainnoitiin, ampumasuunta itään, Ondajärven selälle. Metallinpaljastin ei tällä kertaa löytänyt muuta kuin ruosteisia peltipurkkeja juoksuhaudan pohjalta.

Jouluna 1943 tällä alueella sattui ikävä lottien sieppaus. Lotat olivat tulleet tämän kenttävartion kautta ja jatkaneet matkaa jäätä pitkin kohti etelää, suuntana eteläisimmät kenttävartioasemat. Pahaksi onneksi venäläisten partio onnistui sieppaamaan lotat vangiksi. Mukana olleet kaksi suomalaista sotilasta ammuttiin. Lotat selvisivät vankeudesta ja palasivat sodan jälkeen vankienvaihdon yhteydessä Suomeen.



Kiuas antoi hyvät löylyt.





Venäjällä, kuten Amerikassakin kaikki on suurta. Mahtava tatti !.





Kuutamosta saimme nauttia aina puoleenyöhön saakka.





Puolenyön jälkeen telttakangas alkoi ropista ja se merkitsi sadetta. - Ja sitä riitti seuraavalle päivällekin.

Aamulla pilviverho roikkui matalalla. Saimme kuitenkin tehtyä aamiaisen kuivissa olosuhteissa.

Edellisenä iltana olimme käyttäneet hyttysten karkottamiseen Thermacell-nimistä laitetta, - ja hyvin se toimikin.

Hämmästykseni oli suuri, kun Mikko löysi aamulla laitteen n. 20m päästä pöydästä, jonne olin sen ennen nukkumaanmenoa laittanut. Takuuvarmasti olin sen pöydälle jättänyt...

- Tämä "katoamismysteeri" ratkesi myöhemmin saman päivän aikana.

Suurella mielenkiinnolla seurannut taas tätä tarinaa. Olen yrittänyt samalla hiukan hahmottaa missä päin reissunne menee. Jos näillä retkillänne osutte Nuasjärven (nyk. Kroshnozero) rantaan Kotsuran kylään, niin sinne aikanaan isoisä sotareissullan jäi 10./JR 60 matkassa.

Tervehdys, ja kiitos kiinnostuksesta. Tuon Nuosjärven rannassa syötiin eväät vuosi sitten Pääsiäisenä, kun palattiin kotiin päin, tosin ihan Kotsuran kylään emme poikenneet - näyttää olevan järven länsirannalla. Tällä reissulla ajettiin vaan menomatkalla sen verran kovaa ohi, että missattiin risteys, josta olisi pitänyt ajaa JJ:n isoisän taistelutantereille.

Retken reitti on piirtynyt tähän leikkimieliseen karttaan.

Joskus sitä herpaantuu ja pienet tienristeykset jäävät huomaamatta. Seuraavalla reissulla poiketaan sitten Villavaaraan ja ihmetellään taistelutannerta, jossa JR 25 koki suurimmat tappionsa Jatkosodan hyökkäysvaiheen aikana.

Meinasinkin kysyä jossain vaiheessa onko reitistä kartta kuvaa...



Ei niin kauhean hyvin ole nuo venäjän teiden numerot/nimet ja paikannimet tiedossa.

Mukavan lepposan oloinen reissu ollut.

Kuten edelliselläkin reissullanne, kaipaan erityisesti kuvia toisen maailmansodan aikasista "metsälöydöistä".



Aikaisempiin tämän reissun kuvien kysymyksiin "oudosta reiästä" ja bunkkerista, veikataan nyt alkuun panssaritorjunta- tai ilmatorjuntatykin paikkaa ja bunkkeria ammusvarastoksi..