Nyt kun ollaan ruvettu tonkimaan vanhoja,löytyi semmoinenkin tieto että Rambler olis ensimmäinen auto jossa oli ohjauspyörä

Facebookista mobilistiryhmästä bongattu Pacer. Joko on omistaja täällä foorumilla?
Sielläkin on kaikenlaista juttua mobiileista.

KK kirjoitti 15.08.14 klo 19:09:17:


Peukku tähän 

Matti Kuusaan kirjoitti 15.08.14 klo 18:11:35:


Noo kyllähän se tiedettiin jo ennen paceriä... ja nyt niitä on jo kolme eli onko tää sit niin että lääkitys olis NYT kunnossa?

muistelen lämmöllä YLEllä pyörinyttä 66 americanin koeajovideoo..

video tais loppua selostajan sanoihin:

"Ramblerin ostajalla täytyy olla paksu lompakko tai hyviä ystäviä pankissa"

Lisää vielä vanhoja Mobilisti artikkeleita.(nää ehkä voisi siirtää AMC:t lehdistössä topicciin)

Lehdissä 6/86, 1/87 ja 2/87 on kattava Söderholmin kirjoittama 3-osainen historiikki Willyksistä.
Vähän siteerausta artikkelista...
John North Willys oli aikoinaan vain kova kaupan pitäjä. Myi gramofoneista autoihin kaikkea ja paljon. 1905 möi Ramblereita siihen tahtiin, että tehdas ei pystynyt niitä toimittamaan. Overland merkkistä autoa osti kymmenen kappaletta, mutta konkurssi kypsä tehdas ei pystynyt niitä toimittamaan, "Niinpä John osti koko putiikin ja pisti tuulemaan". Kahden vuoden päästä tuotanto oli kymmenkertainen. Vuonna 1909 työntekijöitä oli 5000. Vuonna 1913 Willys oli maailman toiseksi suurin autonvalmistaja. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen meni Overlandilla vähän huonommin. Pankilta tuli paimeneksi herra nimeltään Walter Percy Chrysler. Historian kirjat kirjoittaa, että Walter vähät välitti Willys Corporationin tulevaisuudesta. Walter möi turhia tehtaita pois. Walteria itseään kiinnosti yksi erityinen tehdas, jossa suunniteltiin tulevaisuutta varten kuusisylinteristä lautasventtiiliwillystä. Tehdas pistettiin huutokauppaan ja Walter osti sen välikäsien kautta. Walter alkoi tekemään siellä autoja ja tehtaalta tuli auto ulos 1925. Arvatkaa minkä merkkisenä.

Paulin kuvaus 1937 Willyksestä "Kori ja varsinkin keulapellit olivat  nyt muhevan pulleat kuin pirusti piimää ja ruisleipää syöneen piikatytön vartalo"

Toinen maailmansota lopetti henkilöautotuotannon, mutta yhtiön pelastukseksi tuli nelivetoinen sotilasajoneuvo nimeltään MB. Auto, jonka American Bantam kehitti ja Willys varasti – puolustusministeriön siunauksella, koska Bantamin kapasiteetti ei riittänyt tuotantoon. Ei riittänyt Willyksen kapasiteetti ja Ford tuli avuksi. Kummatkin valmisti noin puolet 600000:sta “Jeepistä”.

Vuoden -46 Willys oli maailman ensimmäinen teräskorinen laatuaan. Vuonna -49 Wagonia alkoi saamaan nelivetoisena. Vuonna -52 tuli tuotantoon henkilöauto Aero kymmenen vuoden tauon jälkeen.
Moottorina oli edelleen kaikissa malleissa vuonna -26 alkunsa saanut Hurricane. Tämä 90-heppainen söi vain seitsämän litraa satasella kuljettaessaan Aeroa täydellä kuormalla cruising-ajossa ylivaihteella.

Vuonna -53 fuusioitiin Willys Motors Kaiser-yhtymään.

Vuonna -54 autoja sai Kaiserin sivuventtiilikutosina turbo ahtimella.

50-luvun lopulla henkilöautopuolella meni huonosti, mutta hyötyautopuolella hyvin. Vuonna -57 esiteltiin FC kevytkuorma-auto/paku. Vuonna -62 esiteltiin Gladiator. Vuonna -63 firman nimeksi vaihdettiin Kaiser-Jeep Corporation. Vuonna -70 Kaiser möi pajansa American Motorsille ja firman nimi lyhennettiin Jeep Corporationiksi.

PS. Kai noi kaikki artikkelit voisi siteerata, mutta saisin nämä kaikki Mobilisti artikkelit sähköiseen muotoon ja esille, jos Mobilistilta saisi luvan moiseen?

Paulilla näytti olleen viehtymys maatalousammateissa toimivien naisimmeisten muotoihin.

Matti Kuusaan kirjoitti 16.08.14 klo 20:05:51:

Jos lontoonkieli taittuu, niin lisää luettavaa sotajeepeistä...
http://www.kaiserwillys.com/about_willys_jeep_mb_history_specs
http://www.allpar.com/SUVs/jeep/Jeep-MA-and-MB.html
http://thejeep.org/jeep-history-1940s/

Willys-Overland ja Ford valmisti jeeppejä yksi kahden minuutin välein, hintaan 749 dollaria per yksikkö. Lähes 30% Jeep tuotannosta toimitettiin liittolaisille​​, Iso-Britannia ja Neuvostoliitto.


Pari hyvää artikkelia:
Ramblerit Suomessa Mobilisti 1/2003
60-luvun AMC:t Mobilistissa 5/2002