Ootte te jehuja, odotellaan taas matkakertomusta.
Sallassa käydessä juttelin paikallisessa monitoimiliikkeessä, että sieltä sais sen ketun viisumin tosi vaivattomasti ja ylityspaikka vanhoille tappelualueille olis vieressä, eli korpea piisais...

Jään seuraamaan matkakertomusta....? 

Perjantaiaamuna 8.9 tapasimme tutussa treffipaikassa Porvoon moottoritien varrella,
Taukotuvalla


Mikon Cherokee oli saanut uuden maalipinnan ja vinssin keulalle. Minun Wagoneekeri taasen 31" MT renkaat ja myös vinssin. Suuntasimme kulkumme kohti Kotkaa, josta haimme 1,8 kg naudan sisäfilettä matkaevääksi.
Rajamuodollisuudet sujuivat niin Suomen kuin Venäjän puolella mallikkaasti ja nopeasti. Ihan 10 arvoiset suoritukset !. Valuutanvaihdon ja pakollisten juomien ostojen jälkeen jeepit kulkivat tuttua reittiä pitkin kohti Sortavalaa, jossa yövyimme viime reissun tapaan hotelli Kauniissa.

Hieman ennen Sortavalan keskustaa poikkesimme Laatokan rantaan, Kasinhäntään. Siellä oli Suomen aikana ollut Ilmavoimien lentoasema. Mm. 2. Erillinen Meritiedustelulentolaivue operoi Kasinhännästä.
Käytetyt vesitasokoneet lienevät olleet Hansa ja myöhemmin Blackburn Ripon koneita.

https://www.finna.fi/Record/musketti_lprmuseot.M40%3AKUVKVV599%3A41

Kasinhännän lentokonehangaari


Hangaarin komeita puusta valmistettuja kattorakenteita on aina ihailtava


Poistuessamme Lentoasemalta näimme tuunatun pullaUAZin. Oma muistikuvani on, että olen nähnyt tämän kulkupelin aiemminkin samalla paikalla parkissa.


Majoittautumisen jälkeen päivän kruunasi illallinen tuttuun tapaan kahvila Relaxissa Sortavalan pääkadun varrella. Viime vuonna kahvilasta ei saanut alkokoholijuomia, nyt tarjoilu pelasi. Kahvila oli saanut anniskelulupansa ilmeisesti takaisin.

Relaxin tarjoilijatyttöjä


Ennen yöpuulle painumista bongasimme vielä illalla myöhään aukiolevan alkoholia myyvän liikkeen. Sisältä löytyi melkoinen valikoima juomia laidasta laitaan. Käteemme tarttui kaksi pulloa gruusialaista punaviiniä naudan sisäfileen kanssa nuotiolla nautittavaksi.
Viinien hinta-/laatusuhde osoittautui erinomaiseksi.



Aamiaisen jälkeen suuntasimme perusruokaostoksille ja tienpäälle.
Tarina jatkuu...

Kolatselän kahvilassa on aina ohiajaessa pysähdyttävä. Tarjolla on mm. herkullisia rahka-ja puolukkapiirakoita edulliseen hintaan. Lisäksi kahvilan emäntä puhuu sujuvaa suomea.




https://www.google.com/maps/@61.6735983,32.2170363,12z

Alkusyksystä 1941 siirtyi Jalkaväkirykmentti 25 Karjalan kannakselta junakuljetuksella Jessoilan asemalle kuten muutkin 4. Divisioonan joukot.
JR 25 ( Piikkirykmentti ) oli ollut vapauttamassa Viipuria ja oli nyt saanut käskyn edetä kohti Karhumäkeä. Isoisäni taisteli kiväärimiehenä rykmentin II-pataljoonan 5. komppaniassa. Tämä rykmentin kulkema reitti, vaikutti osaltaan meidän tämän syksyisen reissun reittivalintaan matkan alkutaipaleella.

Nykyistä Jessoilaa


Säämäjärven hiekkarannat Jessoilan tuntumassa houkuttelivat varmaankin myös vuonna 1941





Jatkuu...

Tässä vielä pari linkkiä Villavaaran taisteluun.
http://kansataisteli.sshs.fi/Tekstit/1975/Kansa_Taisteli_09_1975.pdf
"Salamasotaa Aunoksen korvessa:Veikko Virtanen sivu 318".

http://kansataisteli.sshs.fi/Tekstit/1976/Kansa_Taisteli_10_1976.pdf
"Pikakivääri 1. : Elias Kivistö sivu 353"

Iltapäivä alkoi olla pitkällä ja kurvasimme Jeepit takaisin valtatielle ja kohti Petroskoita. Petroskoihin emme tällä kertaa ajaneet, vaan kiersimme kaupungin sen länsipuolelta ja jatkoimme luoteeseen kohti Kent- ja Mundjärveä.
Tie oli hyväkuntoinen, mutta maasto ympärillämme oli soistuvaa ja lepikkoista. Silmämme koittivat etsiä edes tyydyttävää telttapaikkaa metsiköstä,mutta sateen kastelema lepikko ei innostanut.
Päädyimme Mundjärvelle.

Mundjärven silta


Mundjärven kylässä oli muutamia taloja. Ajoimme pitkin järven rantaa, mutta sopivaa leiripaikkaa ei vain löytynyt. Taas yllättäen eräs nainen puhui suomea ja saimme kuulla, että pienen matkan päässä voisi olla mökkejä vuokrattavana. Löysimme paikan,mutta valitettavasti kaikki mökit olivat varattuja. Saimme kuitenkin luvan yöpyä teltassamme järven rannalla ja käyttää suihkua ja wc:tä. Upeaa, totesimme ja laitoimme teltan pystyyn. Alueen emäntä kertoi, että suomeksi järven nimi oli kikkelijärvi.. -Sekös naista nauratti.
Ruokailu oli päivän aikana jäänyt minimiin,joten kiireesti tyydyimme ns. "konepeltiateriointiin", ennen kuin kuolisimme nälkään.

Konepeltisapuskaa

Tuolle telttapaikalle päästäksemme jouduimme ajamaan läpi korkean heinikon. Pahaksi onneksi tööttäsin Wagoneekerin kiveen, vaikka olin kävellyt heinikon läpi ennen ajoa. En vain ollut kiveä huomannut. Pakoputken etuosa kärsi siitä koko loppumatkan ajan. Myös etuperä oli ilmeisesti raapaissut kiveen omat jälkensä.

https://www.google.fi/maps/place/Baza+otdykha+TIKhIY+BEREG/@62.2503096,33.8137362,592m/data=!3m1!1e3!4m13!1m7!3m6!1s0x4699653dd239fd8d:0x59b6e37b4b6ce7b3!2zU29ydGF2YWxhLCBLYXJqYWxhLCBWZW7DpGrDpA!3b1!8...

Kivi


Heinikkoa