A-V kirjoitti 10.01.11 klo 14:53:43:

Tuon taulukon gasohol on sekoitus. E5...E25 sekoituksista käytetään jenkeissä nimitystä gasohol.

A-V kirjoitti 10.01.11 klo 14:53:43:

Yleensä polttoaineletkujen materiaali on nitriili kumia. Taulukossa se on NBR.

Enzo kirjoitti 05.01.11 klo 12:43:29:

Tietyt muovilaadut taitavat olla aika herkkiä reagoimaan jo 10...15 prosenttisella biobensalla. Motoristien foorumeilla on paljon juttua Acerbiksen muovitankeista, jotka ovat turvonneet niin, että eivät sovi enää kiinnityspisteisiinsä. Autojen muovitankeissa voi näin ollen esiintyä samaa ongelmaa.

Mikä siinä että viina alkaa turvottamaan muoviosia, sen tiedän että metyylietyyliketoni (MEK) syö maaleista lähtien kaikki mutta pirtu A9 ei tee muoviosille tai kumiosille mitään Kysynpä vaan kun töissä joutuu noilla aineilla tuohuamaan päivittäin. Sen enemmän ymmärrän että puhdas bensiini voi liottaa noita arkoja aineita. Mutta etanoli tai metanoli niin vaarallista, eihän se jäähdytysneste syö letkuja, jotka kestää bensaa

Viimetalvena vaihdoin bensaletkun vanhaan 70-80- luvun mitsun sarvitraktoriin. Letku oli mennyt niin tukkoon, että kävi vaan vähän aikaa kerrallaan. Kun antoi seisoa, niin kävi taas vähän aikaa. Letku oli aivan kova koppura. Uusi letku on silikonia ja on kestänyt.

valluraivo kirjoitti 14.01.11 klo 22:34:08:

Kyllä mun ymmärtääkseni luonnon kumi kestää alkoholin ihan hyvin. Öljytuotteita luonnon kumi ei kestä ainakaan. Bensasta kovettuu aika äkkiä.

Muoveista pehmeä PVC on ainakin huonoa etanoolille.
VTT:n raportissa http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/2008/VTT-R-07049-08.pdf
"Pehmeästä PVC materiaalista liukenivat pehmitteet pois ja seurauksena on kovettuminen. Materiaali muuttuu hauraaksi ja halkeilee ja murtuu palasiksi ajan mittaan. Testin 3000 h aikana haurastuminen oli edennyt niin pitkälle, että kaapelien vaippa jo halkeili taivutettaessa.

Jos mä nyt tota tuoteselostetta tulkkasin oikein, niin laaturaja on korkeintaan 5% etanolia ja näytteessä sitä ei ollut yhtään.

Pohdiskelua...

Jotkut viisaat ovat laskeneet täydellisen polttoaineen palamissuhteen; 1 kg bensiiniä tarvitsee 14,7 kilogrammaa ilmaa palaakseen täydellisesti. Tämä 14,7 "AFR" on valittu lambda-arvoksi yksi. Auton happianturi mittaa pakokaasuista jäännöshappea, välittää sen moottoriohjaukselle, joka yrittää syöttää polttoainetta oikeassa suhteessa, jotta lambda arvo pysyisi ykkösenä. Eikös se yksinkertaisuudessaan jotenkin näin mene.

Mutta etanolihan vaatii huomattavasti vähemmän happea per palamiskilo. Tietolähteen mukaan 1 kg E10 biopolttoainetta tarvitsee vain 14,1 kilogrammaa ilmaa palaakseen täyd. Jos moottorinohjausta ei säädetä E10:lle sopivaksi, niin ensinnäkin E10:n energiareservi jää käyttämättä ja toiseksi E10:n tarvitsema ilmamäärä on pienempi kuin bensiinin, niin eikös seurauksena ole moottorin käyminen "laihalla". Jos moottorinohjaus säädettäisiin E10:lle sopivaksi, niin tulisihan niitä tehoja lisää, mutta kyllähän sitä soppaakin kuluisi ihan toisella tavalla. Voi olla että, noi AFR erot ovat merkityksettömiä. En tiiä.

Edit: ai niin, mutta kun sitä etanolia voi olla 0-10% E10:ssä, niin pitäisikö se moottorinohjaus säätää vaikka 14,4:ään.

Fiiliksiä käytöstä:

-Auto selvästi puhdittoman oloinen.
-Kylmällä kelillä käynnistyy ihan niinkuin ennenkin
-Kulutus ei muuttunut merkittävästi